Lukijalta: Eurooppa tarvitsee osaamisstrategian

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alkuun on aikaa alle kaksi kuukautta. Vielä emme tiedä, millainen hallitus Suomea silloin luotsaa, mutta selvää on, että EU-asiat ovat sen alkukaudella aivan keskeisessä asemassa.

Puheenjohtajuuskautta on valmisteltu Suomessa jo pitkään, ja myös Akava on osallistunut työhön aktiivisesti.

Väistyvä hallitus on korostanut tavoitteissaan käytännönläheisyyttä. Suomi on perinteisesti ollut ratkaisuhakuinen jäsenmaa, joka keskittyy asioiden puolueettomaan eteenpäin viemiseen ja hyvien toimintatapojen, kuten päätöksenteon avoimuuden edistämiseen. Nämä antavat hyvät lähtökohdat uuden hallituksenkin pohdinnoille.

Puheenjohtajan menestykseen vaikuttavat kuitenkin myös asioiden hallinta ja tavoitteenasettelun taso. Jos ei pyri mihinkään, saavuttaa harvoin suuria.

Seuraava hallitus joutuu pohtimaan puheenjohtajuutta osana EU-politiikan suurempaa jatkumoa: millaisena jäsenvaltiona haluamme, että Suomi tunnetaan, ja millaisia tavoitteita EU:lle asetamme?

Omissa EU-puheenjohtajuutta koskevissa keskusteluissani yksi teema nousee aina ylitse muiden: osaaminen. Se on Suomen tavaramerkki.

Koulutuksella on ollut käänteentekevä merkitys Suomen kehitykselle ja vaurastumiselle. Osaaminen on tehnyt yhteiskunnastamme vahvan ja tasa-arvoisen ja auttanut meitä tarttumaan globalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin vastuullisesti. Se on tarjonnut hyvät lähtökohdat aktiiviselle tutkimus- ja innovaatiopolitiikalle ja osaamiseen perustuvalle talouskasvulle.

Koulutuksella on ollut tärkeä merkitys yhteiskunnan sisäisen luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden lujittajana. Se on antanut uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin.

Viime vuosina työelämä on kuitenkin muuttunut merkittävästi. Työnteon tavat, sisällöt ja ympäristöt ovat aiempaa moninaisemmat, ja kehittyvä teknologia vaatii jatkuvasti uudenlaisia valmiuksia.

Ilmastonmuutos ja siirtymä hiilettömään yhteiskuntaan pakottavat meidät kehittämään ja omaksumaan uusia tuotanto- ja kulutustapoja. Muutos on jatkuvaa ja kilpailu edelläkävijyydestä kovaa.

Näihin haasteisiin vastaamiseksi Akava on hallitusohjelmatavoitteissaan esittänyt koulutus- ja tutkimusjärjestelmän sekä koko työuran kattavan osaamisen kehittämisen strategian laatimista Suomelle. Sen ei kuitenkaan pitäisi jäädä vain kansalliseksi tehtäväksi.

Kun seuraava EU-komissio aloittaa työnsä vuoden 2019 lopulla, osaamisen kehittämisen tulisi olla myös sen tehtävälistan kärjessä.

EU:n tavoite olla maailman kilpailukykyisin osaamiseen perustuva alue on päivitettävä tekoälyn aikakaudelle ja siihen vaikuttavat tekijät koottava yhden politiikkasateenvarjon alle.

Uuteen komissioon tarvitaan osaamisesta vastaava varapuheenjohtaja, joka koordinoi kaikkea siihen liittyvää yhteistyötä tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta tekoälyyn, digitaalisiin sisämarkkinoihin, koulutusyhteistyöhön ja osaajien liikkuvuuteen.

EU:n koulutusyhteistyötä ja tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa koskevat budjettivarat on kaksinkertaistettava.

Osaamisen edistäminen on otettava yhdeksi kärkiteemaksi myös kaupassa ja ulkosuhteissa – esimerkkinä EU:n kumppanuus Afrikan kanssa. Nämä ovat juuri niitä asioita, joissa EU-tason panostuksia tarvitaan. Olemalla aloitteellinen EU voi vaikuttaa myös globaalien pelisääntöjen muotoutumiseen.

Suuri osa EU-puheenjohtajuuden työlistasta tulee annettuna – viedään eteenpäin niitä asioita, joissa työ kulloinkin on kesken – mutta puheenjohtajamaalla voi olla omiakin kärkiteemoja, joita se nostaa esille.

Jos tavoitteet ovat konkreettisia ja koko EU:n näkökulmasta hyvin perusteltuja, ne voivat menestyä. Osaamisen vahvistaminen on tällainen teema.

Siksi toivon, että tuleva hallitus ottaa sen vakavasti – myös EU-yhteistyössä.

Sture Fjäder

Akavan puheenjohtaja

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.