Lukijalta: Hyvää suomenopetusta ei tehdä pelkällä hankerahoituksella

Antti Rinne kysyy hallitustunnusteluissa: Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa? Meillä on tähän selkeä vastaus. Suomenopetusta ei voida tehdä pelkästään hankerahoituksella.

Suomenopetus Suomeen juuri saapuneille tai Suomessa jo kauemmin asuneille on tärkeä osa kansalliskielten asemaa. Kieli on se työkalu, jonka avulla kouluttaudutaan ja työskennellään – jolla tullaan osaksi yhteisöä.

On koko Suomen etu, että suomenopetus järjestetään kestävästi. Kuten Rajkumar Sabanadesan kirjoitti 5.5. Ylen kielikoulutusta käsittelevässä kolumnissaan: ”suomen kieli ei ole ongelma vaan ratkaisu”.

Edellisen hallituskauden aikana on suomenopetuksessa siirrytty pikkuhiljaa kohti rahakkaita, määräaikaisia hankkeita.

Tieteentekijöiden liiton varjohallitusohjelman (Acatiimi, 05/19) tavoin kannatamme vakauttavan rahoituksen lisäämistä. Esimerkiksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset, jotka on tehty samaan aikaan mittavan koulutusreformin kanssa, ovat kasanneet kovia paineita jäljellä olevan opetushenkilöstön harteille.

Pitkän linjan opettajat ovat joutuneet huomaamaan, että myös perustoimintaa on alettu siirtää hankkeiden alle. Tämä on johtanut siihen, että vakituisen opettajan työ on saattanut muuttua osa-aikaiseksi, kun hänen työtään tekemään otetaankin ”ilmainen” hankeprojektiin palkattu määräaikainen uusi opettaja.

Ehdotamme, että kotoutumiskoulutukset tulisi siirtää työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle.

Kilpailutus on usein johtanut siihen, että kokemus katoaa ja halvin tarjoaja voittaa. On erikoista, että Suomessa, jossa arvostetaan koulutusta hyvin korkealle, suomenopetusta tuotetaan laadusta tinkien, mahdollisimman halvalla.

Vakauttava perusrahoitus luo pohjan laadukkaalle ja pitkäjänteisesti kehittyvälle suomenopetukselle.

Kielikoulutus TEM:n alaisuudessa on jäänne ajalta, jolloin maahanmuuton ajateltiin olevan ohimenevä vaihe. 30 vuoden jälkeen on aika tehdä pysyviä, suomenopetusta vihdoin vakauttavia ratkaisuja.

On sekä Suomen että suomenoppijoiden etu, että suomenopetus järjestetään Suomessa kestävästi, osana koulutuksen perusrakenteita. Suomenopetuksen siirtäminen määräaikaisiin hankkeisiin on kestämätön ratkaisu.

Toivomme, että hallitustunnusteluihin osallistuvat poliitikot ottavat kansalliskielten aseman tosissaan ja että suomenopetus saataisiin useiden vuosikymmenien jälkeen kestävälle pohjalle, luotettavien toimijoiden ja osaavien opettajien käsiin.

Turun Seudun S2-opettajat ry.

Leena Maria Heikkola, FT, yhdistyksen pj., oppiainevastaava; Elisa Repo, FM, yliopisto-opettaja; Tanja Kaskikallio, FM, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja; Niina Kekki, FM, yliopisto-opettaja; Janita Kivimäki, FM, suomenopettaja; Eeva Hallivuori, FM, suomen ja viestinnän opettaja; Katri Takko, KM, ohjaava luokanopettaja, suomenopettaja; muut Turun Seudun S2-opettajat ry:n hallituksen jäsenet

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vastaa
Pois pakkoruotsi!
Kirjoittajat oikealla asialla!
Antti Rinne kyseli puolueilta suhtautuimisesta KANSALLINKIELTEN (suomi, ruotsi, saame, romani, viittomakieli) asemaan, mutta Rajkumar Sabanadesan korosti kommentissaan erityisesti SUOMEN KIELEN asemaa.

Oletan Rinteen kysyneen puolueilta haluavatko ne säilyttää pakko- ja virkamiesruotsin ja pitää ruotsin kielen pakollisena virkavaatimuksissa.

Jotta suomen kieli voisi säilyttää asemansa, pitäisi se nostaan maan pääkielen asemaan ja tehdä muista kansalliskielistä vähemmistökieliä. Näin säästyisi rahaa käytettäväksi suomen kielen opettamiseen esim. maahanmuuttajille ja muille suomen vähemmistökielisille.

Pakkoruotsin poistaminen toisi myös mahdollisuuden laajentaa kieliosaamista, jota elinkeinoelämä on pitäkään korkostanut.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pakkoruotsi hiiteen
Vast: Kirjoittajat oikealla asialla!
Käytännössä tämä tilannehan on sama kaikissa maissa, myös Suomessa. Joka maassa on yksi pääkieli, jota suurin osa ihmisistä osaa ja jota käytetään kaikessa kommunikaatiossa virallisesti. Se, että tästä käytännöstä poiketaan, on poikkeuksellista. Suomi on sellainen poikkeus. Tietenkin on hienoa, että ihmiset saavat opiskella, oppia ja kayttää niitä kieliä, joita tarvitsevat ja haluavat osata, mutta on törkeää, että Suomessa pakotetaan ihmisiä lukemaan sellaista kieltä, jota he eivät tarvitse, eivätkä halua lukea!

Suomen nykyistä pakottavaa kielipolitiikkaa en tule ikinä ymmärtämään. Sen ei luulisi olevan edes mahdollista demokraattisessa länsimaassa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Skäribo
Vast: Kirjoittajat oikealla asialla!
Tai tehdä englanti maan pääkieli, se säästää erittäin paljon kun kaikki tiedot, manuaalit... ei tarvitse kääntää. Kuka edes käyttää tietokoneet/puhelimet suomeksi?
Lopeta tämä lapsellinen "pakkoruotsi"jankuttaminen.
Tai luuletko että jos poistat "pakkoruotsi" ja virkamiesruotsi ratkaise maan ongelmat? Muista vaan että jos poistat nämä vaatimukset suomenkielisille, se tarkoitta myös että ruotsinkieliset eivät tarvitse osa suomea. Se on tasaarvo kun kaikki kansalaiset saa itse päättää mikä kielet he opeskele. Älä sitten tulevaisuudessa vaati mitään omalla äidinkielellä, koska se on "etuoikeus" :) Tervetuloa ruotsinkielisten arkipäivään :)
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Eeva H
Vast: Kirjoittajat oikealla asialla!
Ruotsin kielen opiskelu edistää mitä parhaiten myös muitten kielten opiskelua. Jos osaa edes vähän ruotsia, on helpompi oppia myös saksaa. Ihmisellä ei ole päässään mitään kielikiintiötä, jonka täyttyessä ei sinne mahtuisi mitään uutta. Päinvastoin: mitä useampia kieliä osaa, sitä helpompi on omaksua myös uusia kieliä.

Itselleni maahanmuuttajien suomenopettajana on ollut valtava hyöty siitä, että osaan hyvin niin englantia kuin ruotsiakin, ja kohtuullisesti myös ranskaa, saksaa ja viroa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Juha P
Kiinnostaako kielen opiskelu maahantulijoita?
Jossain vastaanottokeskuksessa 20 % asukkaista osallistui järjestettyyn suomenkielen opintoihin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
JG
Kannatan
Ihana kun uskallate kirjoittaa oikealla asialla!. Terveisiä. JG
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »