Lukijalta: Ohjaamoista ratkaisuja nuorten tarpeisiin

OECD:n tiistaina 7.5. julkaistu Youth in Finland -raportti tuo esiin lukuisia kehittämistarpeita nuorille tarjottavassa tuessa.

Arviointiryhmä nostaa ulkopuolisin silmin keskusteluun kotovoiminkin havaittuja ongelmia, kuten hajanaiset tuet ja palvelut ja tulosten riittämättömän arvioinnin.

Raportissa peräänkuulutetaan monissa kohdin eri toimijoiden yhteistyön tehostamista koulutuksen läpi viemiseksi ja työmarkkinoille siirtymiseksi. Yhtenä ratkaisuna raportti esittää Ohjaamojen roolin vahvistamista.

Ohjaamot ovat alle 30-vuotiaille tarkoitettuja matalan kynnyksen monialaisia palvelupisteitä. Suomen noin 70 Ohjaamoa sijaitsevat Rovaniemeltä Hankoon, ja niistä saa apua työllistymiseen, koulutukseen, elämänhallintaan ja hyvinvointiin.

Integroituja palveluita tulee raportin mukaan kehittää edelleen muun muassa lisäämällä toimijoiden mielenterveysosaamista. Monia kehittämistoimia on jo käynnistetty.

Sipilän hallitus myönsi rahoituksen Onni-hankkeelle (2018–2019), joka vahvistaa Ohjaamojen kykyä tarjota kynnyksetöntä tukea psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä arkitaitoihin ja siten etsii ratkaisuja muun muassa OECD:n raportissa esiin nostettuihin haasteisiin.

Kokeilun tulokset ovat rohkaisevia. Osa ratkaisuista on sinänsä melko yksinkertaisia, mutta niiden systematisointi ja laaja käyttöönotto vaativat riittävää resursointia ja ohjausta.

Nuorilta kerättyjen palvelukokemusten ja ideoiden pohjalta ovat Onni-hankkeen työntekijät lähteneet kehittämään Ohjaamoille sopivaa, vahvuuksia, voimavaroja ja ratkaisuja painottavaa työotetta ja valmennusta.

Muille Ohjaamojen työntekijöille tarjotaan koulutuksia esimerkiksi hyvästä kohtaamisesta, tuen tarpeen tunnistamisesta ja mielenterveyden edistämisestä, jolloin osaaminen kehittyy juuri OECD-raportin toivomaan suuntaan.

Ohjaamoissa käy paljon nuoria, joille pelkkä neuvonta ei riitä vaan he tarvitsevat vahvempaa tukea. Lyhytkin apu voi auttaa, kun se on helposti ja oikea-aikaisesti ja riittävän intensiivisesti saatavilla. Näin voidaan ehkäistä tilanteen huononeminen ja siirto eteenpäin raskaampiin palveluihin, mikä säästää myös kustannuksia.

Psykososiaalisella työllä on suuri merkitys, jos nuorten syrjäytymistä halutaan torjua, eriarvoistumista vähentää ja työllisyysastetta nostaa.

Monissa hankkeissa tehdään merkittävää työtä nuorten hyväksi, mutta hankerahoitus ei tuo pysyviä ratkaisuja.

Jotta kehitetyt toimintamallit ja työtavat saataisiin juurtumaan, tulisi vaikutuksiltaan parhaille hankkeille antaa pysyvä rahoitus.

Määräaikaisuus aiheuttaa tempoilua, työntekijöiden vaihtuvuutta ja pyörän keksimistä uudelleen, toisin sanoen resurssien haaskausta.

OECD:n raportin mukaan tarvitaan parempaa tietoa toiminnan vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Samoin nähdään tärkeäksi rakentaa tukea digitaalisin ratkaisuin niille nuorille, jotka asuvat etäällä palveluista.

Toukokuun alussa alkoi 12 Ohjaamossa pilotti, joka vastaa OECD:n esiin nostamiin kehittämiskohteisiin: matalan kynnyksen toiminnan vahvistamiseen, moniammatilliseen työskentelytapaan, digitaalisuuden hyödyntämiseen ja tulosten arvioimiseen.

Pilotissa testataan muutama vuosi sitten Kuopion kuntakokeilun yhteydessä kehitettyä Mun elämä -työskentelytapaa, joka tukeutuu 3X10D-elämäntilannemittariin. Nuori itse arvioi elämäänsä, ja tämä arvio on pohjana nuoren ja työntekijän keskusteluille, kun tulevaisuuden suuntia etsitään.

Yksi tarvitsee Kelan ammatillista Nuotti-valmennusta, toinen tukea opiskelujen loppuun saattamiseen, kolmas työpaikan etsimiseen ja neljäs apua sosiaalisten tilanteiden jännittämiseen, jotta esimerkiksi työhaastattelu voisi onnistua.

Syyskuun loppuun mennessä saadaan ensimmäisiä tuloksia Ohjaamojen kokemuksista yhtenäisen 3X10D-työvälineen vaikutuksista nuorten elämään ja työskentelytapoihin.

Näiden tulosten avulla on mahdollista edelleen kehittää ja suunnata Ohjaamojen työskentelytapoja ja tukea niin, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä nuorille. Samalla voimme alustavasti arvioida, ohjaavatko OECD:n raportin linjaukset palveluiden kehittämistä laajemminkin parempaan suuntaan.

Sakari Kainulainen

asiantuntija, dosentt

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Hanna-Kaisa Kostet

projektipäällikkö

Ohjaamojen Onni-hanke