Lukijalta: Korkeakoulut tarvitsevat työrauhaa, resursseja ja vapautta

Suomi on ensimmäisten ylioppilaiden maa. Tuttuja ovat tarinat suvun ensimmäisestä korkeakouluun päässeestä, siihen liittyvästä ylpeydestä ja myötäelämisestä. Sivistyksellä ja koulutuksella on ollut itsessään arvo.

Tämä arvo on kuitenkin kyseenalaistettu viime vuosina. Sipilän hallituksen leikkaukset tuntuvat yliopiston ja ammattikorkeakoulun arjessa paineiden kasvuna, opetuksen ja tutkimuksen edellytysten heikentymisenä.

Lyhyen tähtäimen taloudellisia ja poliittisia intressejä painottava ohjaus sekä yhä koveneva projektirahoituskilpailu ovat heikentäneet korkeakoulujen autonomiaa ja edellytyksiä keskittyä pitkäjänteiseen tieteelliseen työhön. Nimekkäiden tutkijoiden siirtyminen ulkomaille on ollut yksi varoitusmerkki siitä, että olemme kestämättömällä tiellä.

Maailmanluokan korkeakoulutusta ei rakenneta näin.

Palautetaan suomalaisen korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ytimeen sivistys markkinaehtoisuuden sijaan. Tehdään se satsaamalla perusrahoitukseen, perustutkimukseen ja opetukseen.

Annetaan tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille vapaus ja resurssit tutkia, opettaa ja opiskella ilman jatkuvaa hiostusta.

Samalla kun tätä tehdään Suomessa, on myös EU-tasolla rahoitusta siirrettävä säilyttävistä tuista tutkimukseen ja koulutukseen, jotta Euroopasta tulee johtava korkeakoulutuksen alue ja Suomen korkeakoulut voivat saada myös sieltä rahoitusta ja tukea kansainvälistymiseen.

Tutkimusrahoituksen korjaamiseksi on siirrettävä painopistettä kilpaillusta pätkärahoituksesta pitkäaikaisempaan rahoitukseen tohtoriohjelmille, väitöskirjantekijöille, post doc -tutkijoille ja tutkimusryhmille. Vapautetaan aikaa hankehallinnosta ja rahoitushakemusten oravanpyörästä itse tutkimukseen. Samalla vahvistaisimme yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksellista autonomiaa.

Korotetaan perusrahoitusta ja sidotaan se taas indeksiin. Luodaan rahoitusmalliin valtion asettamista tulostavoitteista riippumattoman, vakaan ja ennustettavan perusrahoituksen komponentti, joka kattaisi merkittävän osan rahoituksesta.

Koulutus ja osaaminen on jo tällä hetkellä tärkein pullonkaula rekrytoinneissa. Tämä tunnetaan Varsinais-Suomessa hyvin. Auto- ja merenkulkusektorilla on huutava pula erityisesti teknisen alan osaajista.

Turun yliopisto tarvitsee vihdoin oman teknillisen tiedekuntansa kone- ja materiaalitekniikan DI-tutkinnonanto-oikeuksineen.

Koulutukseen ja tieteeseen panostamalla etsimme ratkaisuja ihmiskunnan ja ympäristön tulevaisuuden hyväksi ja luomme kestävää talouskasvua. Koulutuksella torjumme eriarvoisuutta ja mahdollistamme sukuihin yhä uusia ensimmäisiä maistereita ja tradenomeja.

Tulevalla hallituskaudella on tehtävä koulutuksen ja tieteen kunnianpalautus. Muuhun Suomella ei ole varaa.

Ville Niinistö

Turun kaupunginvaltuutettu (vihr)