Lukijalta: Pätevä työntekijä ei ole mistään kotoisin

Varsinais-Suomen elinkeinoelämä on vahvassa kasvuvireessä. Työttömyys alenee kaikissa ikäryhmissä ja seutukunnissa, ja työvoiman kysynnän arvioidaan vilkastuvan entisestään lähitulevaisuudessa. Alkuvuodesta 2019 avoimia työpaikkoja oli yli 6 000.

Tuore ammattibarometri kertoo, että Varsinais-Suomessa on monella alalla ja koulutustasolla pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.

Kysyntää on niin korkeakoulutetuista lääketieteen, sosiaalityön ja IT-alan asiantuntijoista kuin ammatillisista erityisosaajista, esimerkiksi betonirakentajista, asentajista ja työnjohtajista. Myös vähemmän koulutusta vaativia tehtäviä on tarjolla, kuten sanomalehden jakajan tai torimyyjän työtä.

Kuitenkin samaan aikaan Varsinais-Suomen elinkeinotoimistossa oli noin 20 000 työtöntä työnhakijaa, joista noin 3 000 oli maahanmuuttajataustaisia.

Työttömyydessä on suurelta osin kysymys kohtaanto-ongelmista: työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa maantieteellisesti eivätkä ammattialoittain.

Lisäksi maahanmuuttajataustaisilla työnhakijoilla on myös omanlaisia haasteita työllistymisessä. Tiedot suomalaisten työmarkkinoiden toimintatavoista voivat olla heikot. Monilta puuttuvat myös tärkeät verkostot, joiden kautta tieto piilotyöpaikoista välittyy.

Työnhaun sähköiset järjestelmät edellyttävät varsin hyvää kielitaitoa ja tietoteknisiä taitoja. Myös ennakkoluulot ja asenteet, puolin ja toisin, voivat vaikeuttaa työpaikan saamista. Työnantajat saattavat vaatia täydellistä suomen taitoa, pelätä asiakkaiden ja työyhteisön reaktioita, kulttuurisia ristiriitoja ja hankalia työlupakäytäntöjä.

Vaikka työpaikka löytyisikin, se ei aina vastaa muualla hankittua koulutusta ja työkokemusta. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa yli 20 000 maahanmuuttajataustaista työskentelee tehtävissä, joihin on ylikoulutettu.

Yksi ristiriitaiselta näyttävän työllistymistilanteen taustatekijöistä voi olla se, että työnhakijan on itse vaikeaa jäsentää ja sanoittaa omaa osaamistaan.

Osaamisen tunnistaminen aloilla, joissa se voidaan osoittaa näyttöön perustuen, vaatisi vain tilaisuuksien järjestämistä. Toisaalta säännellyillä aloilla, kuten terveydenhuollossa ja opetusalalla, ammattipätevyyden tunnustaminen etenkin EU/ETA-alueen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden kohdalla voi olla jopa vuosia kestävä prosessi.

Myös kielitaito on olennainen osa ammatissa toimimista. Riittävää taitotasoa ei ole helppo saavuttaa, jos kelpoisuuden puuttuessa saa töitä vain omaa koulutustasoaan alemmissa sekä vähäistä tai yksipuolista suomen kielen osaamista vaativissa tehtävissä.

Kielitaidon kehittyminen ammatissa tarvittavalle tasolle voi jatkua vain oikeanlaisissa töissä.

Ratkaisujen löytämiseksi työn ja tekijöiden kohtaamiseen Varsinais-Suomessa on perustettu Töissä täällä -verkosto, jossa useat hankkeet ja toimijat tukevat työnantajia maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkaamisessa.

Verkosto järjestää muun muassa rekrytointitilaisuuksia yhdessä työnantajien kanssa. Niissä osapuolet pääsevät aidosti kohtaamaan toisensa.

Työnhakija ei ole enää vain oudolta kuulostava nimi hakemuksessa, vaan juuri se tarvittava osaaja työpaikalle.

Kun työnantajan tietoisuus erilaisista työkokeilumahdollisuuksista kasvaa ja perehdyttämistä tuetaan esimerkiksi taskusanastoin ja videoin, työllistämisen kynnys madaltuu.

Työn aloitusta voi helpottaa myös kieli- ja kulttuuritulkin käyttäminen tai työpaikkasuomen kurssin järjestäminen maahanmuuttajataustaisille työntekijöille. Lisäksi on tärkeää pohtia sitä, miten jokainen voi edistää kotoutumista sekä työkaverina että kuluttajana.

Maahanmuuttajataustaisen työntekijän motivaatio työhön on usein korkealla, sillä työ on yksi parhaimmista poluista kotoutumiseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa.

Yhä useammat työnantajat ovat havahtuneet lisäarvoon, jota maahanmuuttajataustaiset työntekijät tuovat työpaikalle. Työyhteisön kulttuurisen osaamisen ja kielivarannon laajeneminen avaavat uusia mahdollisuuksia kansainväliseen verkostoitumiseen ja liiketoimintaan.

Työnantajan näkökulmasta kaikista tärkeintä on kuitenkin löytää ammattitaitoinen osaaja. Pätevä työntekijä ei ole mistään kotoisin!

Hanna Tarvainen, Varsinais-Suomen Yrittäjät; Anna Pikala, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Sirppa Kinos, Turun ammattikorkeakoulu; Heli Kamppari, Turun yliopiston Brahea-keskus

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Nuotiolla ruoanlaittoa konepajan lattialla
Työpaikalla eräs tärkeimmistä asioista on yhteinen kulttuuri. Työ ei suju, jos tekijöillä on erilaiset ajankäyttö-, laatu-, käytös-, ja moraalikäsitykset.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Nuotiolla ruoanlaittoa konepajan lattialla
Maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttaa lähinnä se,että ei ole kirjoitus eikä lukutaitoa,eivätkä osaa suomenkieltä.SE että on näin ei ole persujen vika.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Juu...lisää maahanmuuttoa
Kuitenkin samaan aikaan Varsinais-Suomen elinkeinotoimistossa oli noin 20 000 työtöntä työnhakijaa, joista noin 3 000 oli maahanmuuttajataustaisia.
Kokoomus taitaa kiivaimmin ajaa tarveharkinnan poistoa...Orpo voisikin selittää miksi kokoomus haluaa kasvattaa tätä työttömyysperäistä maahanmuuttoa, höpustään suuria keinoista, joilla maahanmuttajien työllisyyttä saadaan nostettua, mutta se ei ole onnistunut silloinkaan kun maahanmuuttajia on ollut vasta vähän, joten on outoa kuvitella sen onnistuvan lisäämällä maahanmuuttajien määrää.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Huomioita
Kirjoituksen sisällöstä saa kyllä sen käsityksen, että pätevä työntekijä näyttää olevan muualta kotoisin.

Työttömyyskortistossa on yli 40.000 akateemisen loppututkinnon suorittanutta, joista tohtoritasoisia yli tuhat. Lisäksi niiden korkeasti koulutettujen määrää jotka eivät ole koulutustaan vastaavissa töissä, ei tiedä kukaan.

Eikö oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon nimissä pitäisi kantaa huolta koko tästä työttömien ryhmästä, eikä poimia sieltä vaan muualta tulleet tukitoimien kohteeksi?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Huomioita
Eipä ole ihme, että akateemisiakin on työttöminä niin paljon, kun katsoo muutaman päivän takaista uutista uusista tutkijatohtoreista ja kiinnostuksen aiheista.

"Eletty ja kuviteltu tila englantilaisen ja saksalaisen romantiikan teksteissä, 1790–1840"
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »