Lukijalta: Teknologia tarvitsee narratiivista älyä

Sekä Netflix että YouTube ovat ilmoittaneet alkavansa tuottaa katsojilleen interaktiivisia tarinoita. Tämä on luonnollinen reaktio kiristyvään markkinatilanteeseen, kun Disney ja Apple ovat liittymässä mukaan kilpailuun suoratoistokatsojista.

Netflix on jo parin vuoden ajan kehitellyt interaktiivista tarinankerrontaa lasten animaatiosarjojen parissa ja pilotoi vuodenvaihteessa teknologiaansa Black Mirror -sarjan erikoisjaksossa "Bandersnatch".

Ajatus interaktiivisesta televisio-ohjelmasta ei ole uusi. Yle kokeili sitä jo vuonna 2000 Akvaario-ohjelmassa, jossa katsojat pystyivät puhelimitse äänestämään, mitä sarjan henkilöiden tulisi tehdä.

Kun Akvaariossa päätös oli kollektiivinen, Netflixin teknologia tuo päätökset ja niiden seuraukset yksittäiselle katsojalle.

Nykyisille ja aikaisemmille yrityksille on yhteistä kömpelö käytettävyys.

Katsojan pitäisi havahtua kesken katsomisen valitsemaan, miten haluaisi tarinan etenevän. Ja jos tarina loppuu katsojan mielestä väärin, hänen täytyy palata takaisin aiempaan kohtaan ja valita toisin.

Suoratoistoyhtiöt haluaisivat ilmiselvästi tuoda ohjelmiinsa mukaan videopelien ominaisuuksia. Mutta sopivatko tarinankerronta ja interaktiivisuus yhteen?

Interaktiivisen tarinankerronnan tutkimus pyrkii ratkaisemaan, kumpi hallitsee tarinaa: kertoja vai yleisö.

Perinteisesti yleisö saa valmiin teoksen, jonka sisältöön he eivät voi vaikuttaa. Toista ääripäätä edustavat simulaatiot, joissa kontrolli on kokonaan käyttäjällä, eikä mitään tarinaa ole – ellei käyttäjä itse keksi sitä itselleen.

Näiden ääripäiden väliin jää narratiivinen paradoksi: kuinka laatia tarinamaailma, jossa jokainen voi valita oman reittinsä.

Netflixin ratkaisu pohjautuu haarautuvaan tarinaan. Idea ei ole uusi vaan sitä on käytetty muun muassa 1980-luvulla suosituissa Choose Your Own Adventure -kirjoissa, joissa lukija lukee pätkän tekstiä ja valitsee sen lopusta sopivan vaihtoehdon ja jatkaa lukemista sen osoittamalta sivulta.

Haarautuvassa tarinassa tarvittavan materiaalin määrä on hallittavissa. Se kuitenkin rajaa käyttäjän mielikuvituksen valmiisiin vaihtoehtoihin. Entä jos hän haluaisi tehdä jotakin muuta?

Videopelit tarjoavat valinnanvapautta. Tarinan tunkeminen peliin on kuitenkin vaikeaa, sillä jokainen pelaaja käy läpi omaa yksilöllistä matkaansa. Usein tarinat ovatkin pelin väliin liitettyjä videoita, joiden tapahtumiin pelaaja ei voi vaikuttaa.

Jotkin pelin ja tarinan muodolla leikittelevät teokset, kuten pelit 80 Days, Florence ja Her Story, ovat onnistuneet

siinä rajallisesti.

Tarinan kertominen on usein paras tapa oppia ja siirtää tietoa. Muinaisten bardien tapa kertoa tarinoita oli interaktiivinen, yleisöön reagoiva. Professori Janet Murray onkin esittänyt ajatuksen kyberbardista, joka osaisi kertoa tarinoita interaktiivisessa mediassa.

Tämän ei tarvitsisi rajoittua vain toisten viihdyttämiseen, vaan kyberbardeja tarvittaisiin koulutuksessa, opastamisessa ja ylipäänsä kaikessa kommunikoinnissa ihmisten kanssa.

Tekoälyn sijaan meidän pitäisikin keskittyä luomaan teknologisille apureillemme narratiivista älyä eli kykyä ymmärtää ja kertoa tarinoita.

Kuinka paljon mukavampaa ja mieleenpainuvampaa olisi, jos vaikkapa verkkopankin käyttöliittymä osaisi jutustella ja huomioida asiakkaan elämäntilanteen, kuten entisessä maalaiskylän pankkikonttorissa.

Minkäs sille voi. Me olemme tarinoivia eläimiä.

Jouni Smed

dosentti Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitoksella

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Henrietta
Kuka tarvitsee narratiivista älyä?
Jos ja kun tarinan kertominen on usein paras tapa oppia ja siirtää tietoa, niin millaisen tiedon siirtämiseen tarvitaan haarautuvaa tarinaa tai tarinamaailmaa, jossa jokainen voi valita oman reittinsä, puhumattakaan täydellisestä valinnanvapaudesta? Eikö näin jo tapahdu?
Jos verkkopankin käyttöliittymä osaisi jutustella kuin entisessä maalaiskylän pankkikonttorissa, se ehkä jutustelisi asiakkaiden raha-asioista myös muualla kylässä. Sitäkö kirjoittaja kaipaa?

Netflixin ratkaisu pohjautuu haarautuvaan tarinaan
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Earth 2.0
Mutta meillähän on jo politiikka
Satuja kerrotaan, ihmiset saavat vaikuttaa tarinaan ja muutaman monikansallisen mediayhtiön omistajat kuittaavat voitot ennalta juonitetusta lopputuloksesta riippumatta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »