Lukijalta: Lapsivaikutusten arvioinnin on toteuduttava laajemmin ja laadukkaammin

Lapsivaikutusten arviointi on lainvalmistelussa edelleen huolestuttavan vähäistä.

Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan vuonna 2017 vain kahdeksassa prosentissa hallituksen esityksiä tunnistettiin vaikutuksia lapsiin (Rantala ym.: Ihmisvaikutusten arviointi hallituksen esityksissä: luokittelusta laatuun ja sen puutteisiin).

Tämä on huolestuttavaa sekä lasten oikeuksien toteutumisen että demokraattisen keskustelun kannalta.

Vaikutusten ennakkoarvioinnin tarkoitus on sekä tuottaa tietoa päätöksentekijöille että mahdollistaa yhteiskunnallinen keskustelu asiasta.

Tämä edellyttää, että arvioinnin lähtötiedot, perustelut ja mahdolliset epävarmuudet kuvaillaan ymmärrettävällä kielellä. Ei riitä, että vain asiantuntijat ymmärtävät, mistä on kyse.

Arvioinnissa on tunnistettava sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset, sillä joskus ei-toivottujen vaikutusten painoarvo voi olla tavoiteltuja myönteisiä vaikutuksia merkittävämpi. Toisaalta kielteisten vaikutusten tunnistaminen mahdollistaa ratkaisujen etsimisen.

Päätösten laatua voidaan parantaa myös kuulemalla kohderyhmää valmisteluvaiheessa. Näin saadaan tietoa siitä, millaisia seurauksia ehdotetuilla päätöksillä on ihmisten arjessa.

Kohderyhmä voi lapsia koskevissa asioissa tarkoittaa niin lapsia itseään kuin vanhempia, opettajia tai vaikka sosiaalityöntekijöitä. Jos tutkimus- tai selvitystietoa on entuudestaan, ei aina tarvita uuden tiedon keruuta.

Lapsen oikeuksien toteutuminen kulkee käsi kädessä keskustelevan päätöksenteon kanssa: kun valmistelu on huolellista ja keskustelu avointa, voidaan valmistelussa huomioida eri näkökulmat ja löytää lasten kannalta kussakin tilanteessa paras mahdollinen ratkaisu.

Kahdeksan prosenttia ei riitä. Kaikista lapsia koskettavista hallituksen esityksistä tulee jatkossa laatia laadukas lapsivaikutusten arviointi.

Ira Custódio

erityisasiantuntija

Lastensuojelun Keskusliitto