Lukijalta: Kasvava peurakanta lisää borrelioosiriskiä

Minua puri viime kesänä punkki, mutta en huomannut puremaa. Onneksi polveen tuli rengasmainen ihottuma, jonka työterveyslääkäri vahvisti borrelioosiksi ja kirjoitti antibioottireseptin. Ihottuma hävisi viikossa ja se oli siinä.

Vaimoakin puri punkki, mutta aikaa ei tarkalleen tiedetä, koska purema jäi huomaamatta, samoin iho-oireet, tai sitten niitä ei tullutkaan. Mutta elokuussa alkoi äärimmäinen selkäsärky.

Menimme terveysasemalle, jossa tarjottiin Panacodia, mutta eihän sillä mitään vaikutusta ollut. Tuli paljon lisää oireita, kipuja joka puolelle, jaksaminen lopahti totaalisesti, ruokahalu hävisi, vatsa turposi, paino putosi 10 kiloa.

Alkoi kierre terveysaseman, Tyksin päivystyksen ja aina välillä yksityisen toimijan välillä, ensimmäisenä heistä ortopedi.

Joulukuussa, noin kahdeksan Tyksin päivystyskäynnin, kahden tomografiakuvauksen, kolmen magneettikuvauksen, parin ultraäänitutkimuksen, PET-kuvauksen, vatsalaukun tähystyksen, paksusuolen tähystyksen sekä noin kymmenen verikokeen ja lukuisten lääkekokeilujen jälkeen, joista osa pahensi oireita, ei ollut löytynyt mitään.

Tässä vaiheessa olimme prosessissa Tyksin sisätautilääkärin kohdalla, joka ilmoitti, että hänenkin keinonsa ovat lopussa ja ehdotti seuraavaksi neurologin puoleen kääntymistä. Tyksin neurologilta olisi saanut ajan noin kolmen kuukauden (!) päästä. Tuo kolme kuukautta olikin tyypillinen aika, jolla julkisella puolella jono nytkähti seuraavaan vaiheeseen.

Koska tällä vauhdilla pyörätuoli tuntui tulevan vastaan paljon ennen kolmea kuukautta, päädyimme jälleen menemään NEO:on.

NEO:n neurologi epäili borrelioosia  ja kirjoitti lähetteen Kaupunginsairaalaan jossa neurologi otti selkäydinnesteestä kokeen. Hän ilmoitti jo samana päivänä, että pikakoe indikoi neuroborrelioosia, eli bakteeri oli jo kulkeutunut keskushermostoon. Antibioottihoito alkoi saman tien. 

Kuukauden kuurin jälkeen oireet alkoivat hiljakseen hävitä ja hyvällä tuurilla tauti ei ehkä muutu krooniseksi.

Koko prosessi diagnoosin saamiseksi otti viitisen kuukautta, maksoi noin 4000 euroa ja yhteiskunnalle todennäköisesti saman verran.

Mikäli koko prosessi oli tehty julkisen puolen kautta, se olisi ollut miltei ilmainen, mutta näillä odotusajoilla ottanut vuoden tai kaksi enemmän, jolloin tartunta olisikin ehtinyt jo muuttua krooniseksi ja elinvauriot peruuttamattomiksi, kuten monille suomalaisille onkin tapahtunut.

Ainakin osa Turkua ja lähiympäristöä sijaitsee alueella, jossa ylisuuri peurakanta on sallinut punkkikannan kasvaa hyvin korkeaksi.

Punkkikausi on alkamassa eli moniongelmaisia, varhaisvaiheen mahdolliset oireet eri syistä ohittaneita ihmisiä ilmestynee terveysasemille ja vastaaviin paikkoihin viimeistään syksyllä.

Tästä tulee taas joukolle ihmisiä ongelma, mikäli lääkärikunnasta vain neurologit pystyvät antamaan oikean diagnoosiin. Ainakin julkisella puolella matka terveyskeskuksesta neurologin puheille on ajallisesti niin pitkä ja kuoppainen, että kuoppa saattaa tulla kaksi metriä syväksi.

Kaikki tapaamamme erikoislääkärit kyllä hoitivat oman tonttinsa hyvin, mutta ongelma on, että neuroborrelioosi aiheuttaa virheviestejä keskushermostossa ja koska hermosto kulkeutuu kaikkialle, oireetkin voivat ilmestyä kaikkialle.

Eli diagnostisointiongelma on kieltämättä vaikea, koska oireet ovat moninaiset eivätkä esimerkiksi selkä-, nivel- tai vatsakivut tuo välttämättä mieleen borrelioosia. Lisäksi verestä tehtävät testit ovat epävarmoja.

On valitettavaa, että tällä hetkellä tautiin ei ole rokotetta.

Punkkibussi on vähän kaksiteräinen miekka. Se tarjoaa tavan TBE-rokotuksen ottamiseen. TBE eli puutiaisaivokuume on myöskin punkkien levittämä sairaus, johon ei ole parannuskeinoa.

Rokote on erittäin hyödyllinen suoja, mutta olen tavannut henkilöitä, jotka ovat ottaneet ko. rokotuksen ja ovat nyt sellaisessa käsityksessä, että se tarjoaisi suojan myöskin punkkien siirtämää borrelioosibakteeria vastaan.

Tässä vaalikeskustelussa on paljon puhuttu koulutuksen puolesta, ainakaan borrelioosikoulutuksen lisäämisestä lääkärikunnalle ei varmastikaan olisi haittaa.

Yksittäisen ihmisen varautuminen tartuntaan on vaikeaa, mutta jos joillekin tämän lukijoille tulee selittämättömiä oireita, niin kannattaa tämäkin mahdollisuus huomioida.

Peurojen näkeminen on suora varoitus punkkivaarasta.

Juhani Aalto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (9)

Vastaa
Tieto parempi kasvattina ja kasvattajana
Viha on aina hyvin huono kasvatti
"Onneksi polveen tuli rengasmainen ihottuma, jonka työterveyslääkäri vahvisti borrelioosiksi ja kirjoitti antibioottireseptin. Ihottuma hävisi viikossa ja se oli siinä. "
Onnen Paavo!
Eestissä on jo viime vuosituhannella tunnettu 4 eri punkinpureman aiheuttamaa vakavaa sairautta. Onnen Paavo siksi, että se lääke mahdollisesti tehosi.
Yhdysvalloissa Jo viime vuosituhannella havaittiin väestössä joen kahta puolta terveydellisiä eroja. Tutkimuksissa johduttiin lopputulemiin, missä tautitapausten määrät korreloivat joen eri puolien luonnonvaraisten sorkkaeläinmäärien erilaisiin suuruuksiin.
Saaristomeren saarissa on ollut raja punkkien olemiselle ja olemattomuudelle. Jopa niin, että korkean tason terveysviranomainen on pitänyt olemattoman puolen alueella rokottamista tarpeettomana "koska siellä ei ole yhtään tartuntatapausta".
Eestistä Suomeen on 80 kilometriä vettä välissä.
Ahvenanmaan ja Ruotsin välissä noin vastaava matka.
Kuitenkin Suomen tartuntatauteja levittävät punkkihavainnot ovat näiden vesistöjen ranta-alueilta.
Suomeen muuttaa ja Suomesta muuttaa vuosittain muutama sata miljoonaa lintua.
Suomen punkkiraja siirtyy vuosittain pohjoiseen.
Suomessa on huomattava joukko maanisäkkäitä, kuten hiirikokoluokka, supikoirakokoluokka, metsäsikakokoluokka.
Jos haluaa, voi ymmärryksensä rajata vaikkapa peuroihin tai susiin. Molemmista saa luotua hyvin helposti kauhuskenarioita.
Kun Suomen Turussa joutui suden ravinnoksi lapsia, yksi syyllinen oli mahdollisesti ihminen, joka kasvatti susia saadakseen talvella kasvateistaan paremman tapporahan, mutta jolta susi tai kaksi pääsi karkaamaan. Ihmisiin tottuneina käyttivät sitten pienintä kokoluokkaa ravintona.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ihmettelen vaan
Tietääkö joku viisas
Niinpä, ei ole tietoa olisiko rokotteen kehittäminen mahdollista, mutta onkohan asiaa tutkittu peurojen kohdalla, sama koskee myös kauriita. Ahvenanmaalla on tiheä kauriskanta ja myös punkkikanra on tiheä, joten varmaan jokainen kauris on törmännyt punkkiin ja myös sellaiseen, joka kantaa borrelioosia. Kauriskannan pitäisi näin ollen olla huonokuntoinen ja erilaisia vaivoja sairastava, mutta onko näin? Aiheuttaako borrelioosi peuroille ja kauriille samat vaivat, kuin ihmiselle ja jos ei, niin miksi ei? Onko asiaa tutkittu....riittävästi. Mikäli kauriit ja peurat eivät saa samanlaisia oireita, voisiko sieltä löytyä ratkaisu rokotteen kehittämiseen?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Borrelia-potilaita hoitava lääkäri
Valkohäntäpeurat pois Suomesta
Valkohäntäpeura, joka levittää punkkeja, on Suomeen tuotu vieraslaji, joka selviää suomen talvista vain metsästäjien suorittaman systemaattisen talviruokinnan ansiosta. Suositus Etelä-Suomessa on 2 kg viljaa/rehua vuorokaudessa eläintä kohti 150 päivää talvikautena. Tällä ruokinnalla peurakanta on saatu lisääntymään ennennäkemättömän suureksi. Viime vuonna se aiheutti Varsinais-Suomessa 2662 liikenneonnettomuutta. Kukaan ei tiedä kuinka monta borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta näistä eläimistä tarttuu. Kesät peurat vaeltavat missä haluavat ja syövät piha- ja puutarhaistutukset, viljapellot ja lehtipuiden taimet. Ei voi kuin ihmetellä, millä moraalilla metsästäjät tätä touhua tekevät. Metsästyskin tapahtuu lähes poikkeuksetta (80%) ampumalla peurat ruokintapaikoilleen. Siis: jotta 3 % suomalaisista pääsee harrastamaan kyseenalaista tappamisviettiään, saa muu väestö maksaa liikennevahingot, taudit, puutarha-, pelto- ja metsätuhot!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Borrelia-potilaita hoitava lääkäri
Valkohäntäpeurat pois Suomesta
Valkohäntäpeura, joka levittää punkkeja, on Suomeen tuotu vieraslaji, joka selviää suomen talvista vain metsästäjien suorittaman systemaattisen talviruokinnan ansiosta. Suositus Etelä-Suomessa on 2 kg viljaa/rehua vuorokaudessa eläintä kohti 150 päivää talvikautena. Tällä ruokinnalla peurakanta on saatu lisääntymään ennennäkemättömän suureksi. Viime vuonna se aiheutti Varsinais-Suomessa 2662 liikenneonnettomuutta. Kukaan ei tiedä kuinka monta borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta näistä eläimistä tarttuu. Kesät peurat vaeltavat missä haluavat ja syövät piha- ja puutarhaistutukset, viljapellot ja lehtipuiden taimet. Ei voi kuin ihmetellä, millä moraalilla metsästäjät tätä touhua tekevät. Metsästyskin tapahtuu lähes poikkeuksetta (80%) ampumalla peurat ruokintapaikoilleen. Siis: jotta 3 % suomalaisista pääsee harrastamaan kyseenalaista tappamisviettiään, saa muu väestö maksaa liikennevahingot, taudit, puutarha-, pelto- ja metsätuhot!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pureman saanut
Vast: Valkohäntäpeurat pois Suomesta
Juuri näin. On käsittämätöntä ja vastuutonta, että valkohäntäpeurakanta on päästetty näin suureksi. Samoin hirvikanta on turhan iso, toki se sentään kuuluu Suomen luontoon. Peuroille eivät riitä lehtipuut, myös mänty kelpaa ja jopa kuusi. Taimituhot ovat paikoin pahoja eikä monihaaraisiksi syödyistä puista saada muuta kuin kuitupuuta, tukiksi niistä ei ole. Kasvimaatkin pitää suojata tai vaihtoehtoisesti unohtaa monien kasvien kasvatus. Ja nämä kaikki ongelmat vain sen vuoksi, että muutamat saavat ammuskella riistaa. En ymmärrä, miten metsästysjärjestöillä voi olla niin valtava vaikutusvalta, että kantoja ei saada alas. Lisäksi jotkut ovat kaiken lisäksi vieneet valkohäntäpeuroja Slovakiaan. Parin vuosikymmenen päästä ongelmat alkavat siis myös Krski-Euroopassa.

Arvatkaapa, miksi susia on nykyään enemmän Lounais-Suomessa kuin Itä-Suomessa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mökkiläinen
Vast: Valkohäntäpeurat pois Suomesta
Peurojen ruokinta on kiellettävä ! Omien havaintojen mukaan ne ovat lisääntyneet huomattavasti ja sen myötä myös punkkeja saa nyppiä itsestään jatkuvasti. Kolarit lisääntyneet ja ihmisten kasvimaat tuhoutuvat. Kyllä sitä sitten metsästäjät kauppaavatkin"" kun ei mihinkään pakastimiin enää mahdu." Joku ehdotti vielä tapporahaa. Kyllä peuranlihan myynnistä saadut rahat pitäisi riittää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Peurafani
Peura
Vaikka Suomesta hävitettäisiin joka ainoa halvatun peura ja hirvi, niin punkki ei katoa mihinkään. Eli voi lopettaa vouhotuksen siitä.
Mutta niin, kun täällä Suomessakin peuran luonnollinen vihollinen, eli susi, niitä metsästäisi ja söisi ruuakseen, niin metsästäjät saavat hepulin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Uuno
Vast: Peura
Punkkien lukumäärä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Samoin on kasvanut peurojen määrä. Kyllä niillä jokin korrelaatio on. Hiirien ym. eläimien määrässä ei lisäystä ole. Ilmaston lämpeneminen tuskin vaikuttaa, koska lämpötilasta puhutaan vielä asteen osista.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Toimintaa! Puheet riittävät.
Vast: Peura
Peurafanni, kyllä ne punkit vähenevät huomattavasti kun yksi isäntälaji loppuu. Kauris- ja hirvikanta pitää myös karsia vähiin maamme punkkialueilla.
Nyt niin laiskoille metsästäjille kunnon tapporahat.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »