Lukijalta: Opot puuttuvat ammatillisesta koulutuksesta

Ammatillisten opiskelijoiden opintojen keskeyttämiseen löytyy helppo ratkaisu: opinto-ohjaajien lisääminen ammatillisissa oppilaitoksissa sekä yhteistyö peruskoulun ja toisen asteen oppilaanohjauksen välillä.

Ammatillisessa koulutuksessa opintojen keskeyttäminen on merkittävä ongelma. Laki ammatillisesta koulutuksesta edellyttää, että keskeytystilanteessa on etsittävä opiskelijalle muita vaihtoehtoja ja koulupolun loppumiselle on oltava periaatteessa vakava syy.

Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoilta puuttuvat riittävät mahdollisuudet opinto-ohjaukseen, joka voisi auttaa opiskelijaa siirtymään hänelle paremmin sopivalle koulutusalalle joustavasti ilman tarvetta keskeyttää opintoja.

Myös viime vuoden alussa voimaan tulleen uuden ammatillisen koulutuksen yhteydessä on puhuttu ohjauksen suuresta merkityksestä, sillä reformi korostaa opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja.

Opiskelijoiden henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa määritellään osaamistarpeet ja sen pohjalta opiskelijat suunnittelevat, miten he hankkivat puuttuvan osaamisen.

Järjestelmä on joustava ja moderni, sen turvin moni tänä vuonna opintonsa aloittanut täydentää osaamistaan tai hankkii yhden tai kaksi uutta ammattia työuransa aikana.

Ei siis ihme, että ohjaus on tärkeää myös ammatillisen koulutuksen uudistuksessa. Samalla uudistus ei antanut lisää voimavaroja ohjaamisen lisäämiseen.

Opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteuttamisesta vastaa nykyisellään opettaja. Oppilaitoksissa toki toimii myös opoja eli opinto-ohjaajia, mutta heidän ammattitaitoaan opettajan työparina ei ole hyödynnetty täysin.

Opolla tulisi olla perusasteella ja toisella asteella korkeintaan 200 opiskelijaa ohjattavana. Käytännössä ohjattavia on monilla opoilla 300–400 tai jopa enemmän ja tämän vuoksi voi käydä niin, ettei opiskelija pääse keskustelemaan opon kanssa kahden kesken lainkaan.

Työmäärästä kertoo myös se, että opinto-ohjaajia edustavan SOPO ry:n teettämän työolokyselyn mukaan vastaajista useampi kuin joka toinen eli 57 prosenttia tekee töitä enemmän kuin 50 tuntia yli vuosityöajan.

Opetukseen keskittyviltä opettajiltakaan ei voi vaatia voimia täyttää tätä aukkoa. Mediat kertovat, ettei opettajillakaan ole aikaa ohjata ja erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat jäävät syrjään, kun taas joidenkin opiskelijoiden nopeaa etenemistä voisi vauhdittaa vähin elein.

Mistä siis ohjausresurssi yhtäkkiä löytyy, jos ohjauksen puute on alun alkujaan ollut myötävaikuttamassa opintojen keskeytymiseen?

Haasteeseen olisi olemassa ratkaisu: opojen lisääminen ammatillisissa oppilaitoksissa. Moni asia voisi parantua myös yhteistyössä peruskoulun ja toisen asteen oppilaanohjauksen välillä.

Tällaista yhteistyötä olisi syytä pilotoida. Tuskin opettajat protestoisivat ohjaukseen saatua tukea.

Esimerkiksi Jukka Vehviläisen ja Sanna Pensosen selvityksessä ”Uudistuva ammatillinen koulutus haastaa oppilaitoksia muuttumaan” on todettu ohjauksen vähentävän keskeytyksiä ja sitä kautta syrjäytymistä.

Minkään järjestelmän tehottomuus ei saisi olla kenenkään syrjäytymisen syy. Sama laadukas ohjausosaaminen, joka tarjoaa elinkeinoelämälle taitavaa työvoimaa uuden ammatillisen koulutuksen hengessä, ehkäisee yhtälön toisella puolella syrjäytymistä.

On myös laskettu, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Sillä summalla saisi palkattua noin 300 opoa kuukaudeksi.

Mihin siis haluamme satsata?

Opinto-ohjaajien lisäksi myös opintojen laatuun on sijoitettava. Opetuksen määrä vaihtelee paljon eri koulutusalojen välillä ja riippuen myös koulutuksen järjestäjästä.

Opiskelijoilla on esimerkiksi nykyisellään liikaa ”tyhjiä päiviä”, joiden aikana opiskelijoiden olisi opiskeltava itsenäisesti. ”Tyhjät päivät” lisäävät opintojen keskeyttämisiä, heikentävät koulutuksen laatua ja venyttävät turhaan opiskelijan opintoja.

Perustutkinnoissa olisikin hyvä määritellä, paljonko yksi osaamispiste sisältää opetusta ja ohjausta – vastaava käytäntö on jo lukio-opinnoissa.

Helposti ammatillista koulutusta järjestettäessä unohtuu, että myös aikuiset tarvitsevat ohjausta ja tukea ammatillisissa opinnoissaan. Yksi este opintomenestykselle voivat olla puutteet perustaidoissa, sillä Euroopan taloudellisen yhteistyöjärjestön OECD:n mukaan Suomessa on jopa 600 000 aikuista, joilla on puutteita luku-, numero- tai digitaidoissa (PIAAC, 2013).

Parhaan tuen perustaitojen puutteesta kärsivälle aikuiselle antaa SAK:n ehdottama Perustaitotakuu-ohjelma, jossa opinto-ohjaajilla on merkittävä rooli.

Tuula Rantila

SAK:n järjestöasiantuntija

Ilkka Vuorikuru

TSL:n hankepäällikkö

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.