Lukijalta: Lehmällekö raippavero?

Lehmä on elättänyt suomalaisia 10 000 vuotta. Siksi tuntuu ihmeelliseltä, että naudalle laitettaisiin ylimääräinen haittavero. Nykyisten ennusteiden mukaan näin kuitenkin voi käydä, jos vaalilupaukset toteutuvat.

Kun lehmästä ei ole altavastaajaksi, saanen toimia asianajajana, sillä toimin 38 vuotta kotieläinjalostusorganisaation palveluksessa.

Todettakoon, että nauta märehtijänä syö pääsääntöisesti nurmirehua ja tulee sillä jopa yksinomaan toimeen. Nurmet ovat kasvipeitteisinä koko vuoden ja toimivat siten hiilinieluina.

Kaikki muut yksimahaiset kotieläimet, lemmikkieläimet mukaan lukien, syövät samaa ruokaa kuin ihminenkin.

Maapallon väkiluvun lisääntyminen vauhdilla johtaa vääjäämättä ruokapulaan. Jo nyt yksi viidesosa maapallon väestöstä on aliravittu.

Suomessa tuotettu lähiruoka pienentää hiilijalanjälkeä. Lisäverolla nopeutettaisiin karjataloudesta luopumista.

Vuonna 1995 Suomessa oli 32 480 lypsykarjatilaa. Vuonna 2017 niitä oli 6 704. Tämän vuoden lopussa tiloja lienee enää noin 5 500.

Maito on tärkeä ja edullinen valkuaisravinnon lähde, maidon kalsiumilla taas estetään luiden haurastumista. Kukapa ei tästä syystä haluaisi herkutella hyvällä juustolla, jugurtilla tai vaikkapa jäätelöllä. Kokit puolestaan osaavat maustaa ruokaa kermalla ja paistaa kalan voissa.

Maidonjalostajat taas ovat pystyneet jalostamaan maitotuotteita siten, että ne sopivat myös useimmille ravintorajoitteisille ihmisille. Kun haluamme tehdä ympäristöteon, valitsemme hyllystä kotimaisen tuotteen.

Maidontuotantoa voidaan jatkaa vain, jos lehmä poikii säännöllisesti. Lehmävasikat tarvitaan karjan uudistukseen ja sonnivasikat lähetetään lihankasvattamoon.

Karjan lehmäluvun kasvaessa myös lehmien elinikä on lyhentynyt. Tämä lisää kasvatuskuluja karjatilalle, mutta samalla se merkitsee parempaa naudanlihaa kuluttajalle.

Karjan laiduntamista on pidetty biotalouden kannalta toivottavana. On puhuttu useiden eläinlajien vähenemisestä. Erityisesti linnut viihtyvät hyvin karjalaitumilla ja löytävät sieltä ravintonsa.

Karjanpidon haittana on pidetty naudan päästöjä. Kuitenkin jo pitempään on osattu valmistaa lannasta biopolttoainetta, jota voidaan käyttää polttomoottoreissa. Tässä on eräs keino vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Palaisin vielä työurani alkuun. Kun lähdin Helsingin yliopistoon opiskelemaan agronomiksi, oli ainoa opintotuki kotitilalta saatu rahallinen apu. Tämä raha tuli niinkin pienestä reiästä, kuin lehmän tissistä.

Risto Lindroos

84 v.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Antin aivop..ru
Juurikin näin. SDP:n Antti Rinne sekä vihreät ovat viemässä suomalaisen duunarin keitosta sen vähäisenkin lihapalan ja vaihtamassa maidon hanaveteen.
Kansa saa mitä tilaa äänestämällä vaaleissa oikein.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Antin aivop..ru
”Vähäisenkin lihapalan” on mielenkiintoinen ilmais, sillä (punaista) lihaa syödään aivan valtavat määrät vaikkapa 80-lukuun verrattuna.

”Vähäisestä” lihankulutuksesta huolimatta suolistosyövät ym. sairaudet ovat moninkertaistuneet.

Ihmisen ei kuulu syödä lihaa näin paljon mitä nykyään. Maataloustuet muuten pärjäämättömille markkinoille laskee hintaa liikaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Antin aivop..ru
Itseasiassa kukaan ei ole ehdottanut lihansyönnin lopettamista kokonaan. WWF:nkin suositus olisi yhtä paljon lihaa kuin keskimäärin syötiin 1960-luvulla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Keppihevosesta keppilehmään
Hei Risto Lindroos, on mukava nähdä

konkarienkin olevan mukana menossa kun kohtaamme muutospaineita. Lehmä on tosiaan oikea monitoimikotieläin. Hyvä, että muistutit lukijoita sen tuottamien hyödykkeiden tuotantoketjujen keskinäisistä sidoksista. Niitä harvemmin maitopurkkia kiikuttaessa märehtii.

Lehmästä on tullut ilmastonmuutosasiassa toteemieläin. Haittaveroja (tai haitattomuustukia) ei kuitenkaan kai säädettäisi laji- tai alakohtaisesti vaan kyseessä olisi laaja kokonaisuus. Pääosassa on ohjaava vaikutus ja se voi toimia monella tavalla. Lehmä päätyi asiassa polttopisteeseen sekä haittaveroja harkitsevien osalta koska naudalla on nyt lihoista suurin hiilisorkanjälki, että ilmastotoimia vastustavien osalta koska se on suosituimpia ruokia.

Tämä ei aina edistä asiassa tarpeellista (poliittistakaan) harkintaa.

Kävin Luken sivuilla tutustumassa nykytilanteeseen. Tuotantotoimijoita haittamaksujen ajateltaneen ohjaavan nurmiaineksen osan lisäämiseen rehuissa ja/tai kehittämään vähemmän metaania tuottavia rehuja (päästöt nyt 50/50). Lehmänläjien energia-arvon hyödyntämisastetta voitaneen nostaa. Toimet laskisivat hiilisorkanjälkeä ja siis haittaverojakin.

Lehmien määrä on vähentynyt paljon vähemmän kuin tilojen määrä. Toivottavasti yksikkötehokkuus lisää hiilitehokkuuttakin. Jos tuotanto laskeekin, onko luomusertifiointi eduksi? Maailmassa on tosiaan proteiinivajaus mutta kasviproteiinit ovat hyvin resurssitehokkaita suhteessa eläimiin. Kehittymättömissä maissa kasviproteiinitkin voivat olla edistystä, meillä on kaukonäköisesti toimimalla resurssit pitää kaikki ruokalajit lautasella.

Lehmäkin, toivottavasti "hiilipyhempänä".
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Täysin totta
Tuottajan osuus lopputuotteen hinnasta on niin pieni, että vaikka maito, vilja tai liha lähtisi tuottajalta ilmaiseksi, lopputuotteen kilo- tai litrahinta kaupassa ei tippuisi useissa tapauksissa kovin merkittävästi. Todellisuudessa hinta kai pysyisi samana ja välistä vetäjät saisivat enemmän voittoa.

Niin kauan kun ihmiset valitsevat kaupassa kotimaisen tuotteen, se kuitenkin ylläpitää kysyntää ja auttaa tuotannon pysymistä Suomessa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
ONKO OIKEIN NUORET ?
Aiotaanko suomalaiset tuhota tallaisella lehman haittavero politiikalla ? Saada aikaan Suomeen nalanhata ? Tata vasemmistolaiset ja ilmastomuutos ihmiset ja puolueet nakojaan ajavat ! Tama on kai sita tasa-arvoa , niiden kansojen kanssa , joilla on jo nalanhata ? Ja jonka syy, ei ole suomalaisten, niin kuin Suomen nuoria ja lapsia kouluissa aivopestaan , tuhoamaan oma maansa ja elinmahdollisuutensa !
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Siis
Jos halutaan siirtyä enemmän kasvisruokaan, pitää myös maataloustuen keskittyä vijelyyn eikä karjatalouteen.

Nimittäin lihantuotanto on arvoltaan alle puolet ruoan kierrosta mutta saa yli puolet tuista.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Suomi oli jään alla
10 000 vuotta sitten. Sitten metsästäjä-keräilijöiden asuttama. Maatalous tuli tänne asti ehkä 4 000 vuotta sitten. Ja silloin lehmät söivät luonnonnurmea ja puiden versoja ym., olivat pieniä maatiaislehmiä, eikä maitoa saatu talvisin ollenkaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »