Lukijalta: Perinteisesti käsiteltävä tietoaineisto ylivertainen

Olen tietokirjailija. Teen työtä tietokoneella, niin kuin lähes kaikki kollegani ja muutkin nykyaikana.

Minulla useimmista poiketen on käytössäni kuitenkin vain kiinteä pöytäkone. En omista läppäriä enkä aio sellaista hankkiakaan, sillä esimerkiksi matkoja hyödynnän täydesti nauttien lukemalla.

En omista myöskään kännykkää, mikä takaa täyden työ- ja keskittymisrauhan missä liikunkin. Interakteeraan siis vanhanaikaiseen tapaan kulloinkin työn alla olevan lähdeaineiston kanssa hyvin tyytyväisin mielin.

En ole vielä keksinyt yhtään mielekästä perustetta miksi akteeraisin tämän sijasta enemmän digitaalisesti nettimateriaaleissa soutaen ja huovaten, läppärillä räpläten jne.

Ok, totta kai surffailen netissä aina kun etsin uutta materiaalia, mutta heti kun sellaista löydän otan kaikesta itselleni printit, niin että voin lukea ja käyttää niitä perinteiseen tapaan.

Katselenkin bussi- ja junamatkoilla hieman säälien useimpia kanssamatkustajia nuorisosta eläkeläisiin, jotka selkä vinkuralla räpyttävät läppäreitään tai tuijottavat tyhjin ilmein älylaitteitaan – vain ajankulukseen.

Tämä käytäntö on jo niin yleistä, että yöbussissa olen usein ainoa, jolla loistaa pään yläpuolella lukuvalo – älypuhelintaan kun voi tuijottaa ilman sitäkin.

Pidän suorastaan katastrofaalisena sitä pedagogista nykysuuntausta, jossa koululaisia ohjataan toimimaan tietokoneiden ja digitaalisen informaation parissa yhä vain enemmän. Ne ovat vanhan viisauden mukaan hyvä renki, mutta huono isäntä – niin kuin soraäänet jo kritikoivat.

Mikään ei voita edelleenkään ihmiskäsien kautta perinteiseen tapaan tulevan interaktion toimivuutta muun muassa asioiden muistamisessa.

Ei mikään googlaus eikä nopeinkaan turbonörtti kykene kilpailemaan moninaisen informaation haussa, käsittelyssä ja omaksumisessa sen kanssa, että käsilläsi on tekstit ja kirjat hyllyssäsi, työpöydällä, ja operoit niiden kanssa omin käsin kynä kädessä.

Tämän olen itse niin monesti todennut, etten millään perustein omaksu tätä modernimpaa tapaa tehdä työtäni. Se pitää myös terveempänä, kun voi ottaa kirjan mukaan luontoon ja istua tietokoneen äärellä vain sen tarpeellisen ajan, joka kuluu varsinaiseen kirjoitustyöhön tai uuden aineiston etsimiseen.

Juha Hiltunen

tietokirjailija