Lukijalta: Suomalaista yhteiskuntaa vaivaavat pirulliset ongelmat

Yhteiskunta on moninaisten vaikutusyhteyksien kompleksinen kokonaisuus, jonka hahmottaminen on kansalaisille, päättäjille ja tutkijoille yhä tukalampaa.

Ongelmien korjaaminen yksittäisratkaisuin voi aiheuttaa kokonaisuuden tasolla pahenevaa häiriötä ja hankaluudet lisääntyvät entisestään.

Yhteiskunnan kompleksisuus synnyttää pirullisia ongelmia, englanniksi wicked problems. Suomeksi käytetään myös ainakin käsitteitä viheliäiset ongelmat ja ilkeät ongelmat. Alan johtavien tutkijoiden käyttämä pirullinen ongelma on kuitenkin mielestäni kuvaavin ja toivon sen vakiintuvan.

Pirullisten ongelmien kesyttäminen on vaikeaa. Työryhmät, neuvonpidot, strategiat ja toimenpideohjelmat selättivät perinteisiä kesyjä ongelmia, mutta pirullisia ongelmia totunnaiset menettelytavat eivät ratkaise.

Hyvistä pyrkimyksistä huolimatta vaikeuksien alho syvenee.

Pirullisten ongelmien välttäminen edellyttää esimerkiksi valtion keskushallinnossa syvällekäyviä muutoksia. On luovuttava perinteisistä hallintoreviireistä ja muodostettava monialaisia valmistelu- ja päätöksentekofoorumeita.

Ehkäpä nykyisiä ministeriöitä ei enää tarvita. Niiden aika kuluu liiaksi reviirinvartiointiin ja omaan hallinnonalan tehtävien yhteiskunnan kokonaisedusta piittamattomaan osaoptimointiin.

Seurauksina ovat esimerkiksi palvelujen liiallinen keskittäminen ja kansalaisten arjen heikkeneminen.

Hallitusohjelmat olisi kirjoitettava tavoitelähtöisiksi ja määriteltävä kunkin ministerin vastuualueet niiden mukaan.

Hallintomenettelyt joustaisivat eikä tehtäisi nykyisenkaltaisesti, kun ministerien moninaistuvat tehtävät tungetaan väkisin menneen ajan ministeriöiden rakenteisiin.

Valtiovarainministeriön kamreerilogiikka sanelee liiaksi päätöksentekoa.

Pirullisia ongelmia sikiää myös suomalaisten kykenemättömyydestä käydä dialogia.

Suomi on toisiaan kohtaamattomien monologien maa. Ivallisuus, suuriluuloisuus ja kapea-alaisuus ovat suomalaisen keskustelun pyhä kolminaisuus.

Erilaiset näkemykset eivät rikasta toisiaan, jokaisella on oma malka silmässä, oivallukset jäävät tekemättä. Sanomisen sisältöä tärkeämpää on, kuka sanoo.

Sosiaalinen media on pahentanut tilannetta; erityisesti twitteristä on tullut tahallisen väärinymmärryksen ja mielensä pahoittamisen aarreaitta.

Olen viime aikoina ollut kuuntelemassa vaalikeskusteluja.

Tyypillinen asetelma on, että jokainen odottaa omaa puheenvuoroaan, joka on aina pienoisesitelmä. Kukaan ei kommentoi toisten sanomisia. Säkenöivää debattia on turha odottaa.

Valtakunnan mediat julkaisevat tämän tästä tiedonkeruuyrityksillä teetettyjä kansalaiskyselyjä. Kysymyksenasettelut ovat yksinkertaistettuja ja vastausvaihtoehdot tarkoitushakuisia. Tieteellisyyden kriteerit täyttyvät vajavaisesti.

Tyypillistä on myös kevytgallupien reipas ylitulkinta. Pienetkin siirtymät puoluekannatusmittauksissa uutisoidaan sensaatioina.

Vieläkään ei ole sisäistetty uutisen lopussa rituaalinomaisesti toistetun hokeman merkitystä: ”Virhemarginaali on niin ja niin monta prosenttiyksikköä suuntaansa”.

Haetaan vastakkainasetteluja. Alan klassikko on, pitääkö koko maa pitää asuttuna. Syntyy mehevän tunnekylläinen ”keskustelu”, jossa ääripäiden edustajat ottavat kantaa ja tarttuvat tarjottuun täkyyn kuin Rapalan vieheeseen.

”Tutkimuksen” teettäneessä toimituksessa juhlitaan klikkausten ja kommenttien määrää: taas on tehty merkittävä yhteiskunnallinen avaus. Luottoaluetutkijaan otetaan yhteyttä, joka toteaa, että koko maan asuttuna pitäminen on mahdotonta. Tämä kommentti synnyttää uudet somelaineet ja toimituksessa läiskivät jälleen ylävitoset.

Samaan aikaan aluekehitykseen liittyvät pirulliset ongelmat syvenevät.

Hannu Katajamäki

aluetieteen emeritusprofessori

Turku

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
jep
just
Ei tartte hakea vastakkainasettelua, päättäjien palkkio nousee jopa 300€ kuukaudessa ja pienipalkkaiselle kansalle kikya
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
P. L.
Vast: just
Kommentti kirjoittajalta "jep" on havainnollinen esimerkki keskustelun pirullisesta ongelmallisuudesta, kommentti on täydellisesti asian sivusta ja pyrkii pelkästään luomaan riitaista ilmapiiriä. Suuret ja moniportaiset organisaatiot ovat tehokkuuden ja tuloksellisuuden vihollisia, ne tuppaavat kehittymään hyödyttömiksi osaoptimointien viidakoksi, jossa jokainen naapuriyksikkö on vihollinen. Hannu Katajamäki on alan kokenut asiantuntija.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »