Lukijalta: Oppisopimusmarkkinat otettava seuraavaan hallitusohjelmaan

Maamme tulevien vuosien työvoimatarpeeseen vastaamiseksi tarvitaan erilaisia ammatillisen koulutuksen vaihtoehtoja. Oppisopimuskoulutus on osoittautunut toimivaksi poluksi työelämään monissa Länsi-Euroopan maissa, myös vammaisten ja osatyökykyisten osalta.

Miten voisimme lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista niin, että kaikilla työhön kykenevillä olisi mahdollisuus sijoittua työmarkkinoille?

Vaikka ammattiin oppimista pyritään siirtämään entistä enemmän työpaikoille, mitään lainsäädännöllistä pakkoa tähän ei ole.

Oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuutta selittää se, että oppisopimusopiskelija on hakemassa itselleen työtä ja työnantajalla on tarve saada työntekijä. Koulutus vastaa näin ollen työmarkkinoiden kysyntään.

Työssä oppiva nuori saa tilaisuuden näyttää kykynsä ja osaamisensa suoraan käytännössä. Hän pääsee myös kosketukseen työpaikan hiljaisen tiedon ja systeemiosaamisen kanssa.

Työnantajat pitävät oikeaa asennetta työhön ja halua oppia uutta tärkeimpänä perusteena rekrytoidessaan uusia työntekijöitä. Tämä korostuu etenkin silloin, kun työnhakijoista on pula.

Oppisopimuskoulutuksen vaikutuksia yritysten tuottavuuteen ja kannattavuuteen on selvitetty Englannissa useissa tutkimuksissa.

Saksassa vallitseva käsitys on, että oppisopimuskoulutuksella saadaan maahan korkeaa osaamista, tuottavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Englannissa on todettu, että oppisopimuskoulutuksella on myönteistä vaikutusta myös työntekijän myöhempään palkkakehitykseen.

Oppisopimuskoulutuksen nykyinen arvostus Euroopassa ja maailmalla juontaa suurelta osin EU:n komission teettämään ja vuonna 1997 julkaistuun kaikkia unionin maita käsittäneeseen tutkimukseen, jossa todettiin, että oppisopimuskoulutus edistää erityisesti nuorten työllistymistä.

Edelleen havaittiin, että oppisopimuskoulutuksella on myös uusia työpaikkoja luovaa vaikutusta. Lisäksi näytti siltä, että oppisopimuskoulutuksella on myös pitempiaikaista vaikuttavuutta työuraan.

Yritykset ovat työssäoppimisen portinvartijoita. Oppisopimuskoulutuksesta tiedottamista ja sen markkinointia tulisikin meillä tehostaa, vähentää tutkintokeskeisyyttä, lisätä kysyntälähtöisyyttä ja ottaa enemmän huomioon yritysten liiketaloudelliset tavoitteet koulutusta järjestettäessä.

Pellervon taloustutkimuksen tammikuussa 2019 julkaiseman Työttömyyden laajat kustannukset -raportin mukaan yrityksille annettu palkkatuki ja oppisopimuskoulutus vaikuttavat kustannustehokkaimmilta työllistämiskeinoilta. Kuten raportissa todetaan, palkkatuet ja oppisopimiskoulutus vaativat työnantajien aktiivista asennetta työpaikalla tapahtuvaa oppimista kohtaan. Luonnollisesti tarvitaan myös motivoituneita opiskelijoita.

Oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi Suomi voisi ottaa oppia Englannista. Siellä hallitus asetti tavoitteeksi, että Englannista tulee maailman johtava osaamisen maa vuonna 2020. Tässä oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistaminen nähtiin keskeisenä keinona.

Maahan perustettiin Kansallinen oppisopimuspalvelu NAS (National Apprenticeship Service). NAS:n toiminnan aikana sekä oppisopimusten määrät että koulutuksen laatu ovat ottaneet merkittäviä kehitysaskeleita.

Saksassa kauppa- ja teollisuuskamarit pyörittävät vastaavaa avoimien oppisopimuspaikkojen suorahakujärjestelmää, oppisopimuspankkia, yrityksiin. Yksityisen sektorin palkkatukien ja oppisopimuskoulutusten määrään voitaisiin vaikuttaa tuomalla työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut paremmin yritysten saataville sekä tukemalla ja helpottamalla niiden osallistumista työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.

Vahva panostus oppisopimuskoulutukseen tulisi ottaa maamme tulevan hallitusohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi. Ei kuitenkaan riitä, että tähän osoitetaan umpimähkään uusia määrärahoja.

Maahamme voitaisiin perustaa todelliset oppisopimusmarkkinat, kansallinen oppisopimuskoulutuksen työelämäpalvelu, joka koordinoisi valtakunnallisesti oppisopimus- ja koulutussopimusten käyttöä yrityksissä ja puhuisi yritysten kieltä.

Sen tulisi osoittaa, että työpaikoilla tapahtuva oppisopimuskoulutus on investointi yritysten ja samalla koko yhteiskunnan tulevaisuuteen.

Ottaen huomioon suomalaisen ammatillisen koulutuksen vahvuudet maassamme voitaisiin päästä vielä parempiin tuloksiin kuin Englannissa. Hyötyjiä olisivat työelämästä paikkaansa hakevat nuoret, myös vammaiset ja osatyökykyiset, yritykset ja oppilaitokset sekä viime kädessä koko yhteiskunta.

Työllisyysasteemme nostamisella 75 prosenttiin on kaikkien asiantuntijatahojen mukaan jo kiire!

Kari Viinisalo

FT, Oppisopimuskummit ry

Espoo

Marja Irjala

KT, ekonomi, järjestöneuvos

Oulu