Lukijalta: Helsingin ja maakuntien vastakkainasettelu hedelmätöntä

Helsingin ja maakuntien välistä keskustelua hallitsee vastakkainasettelu. Se on sekä tarpeetonta että hedelmätöntä, sillä niiden välillä on todellisuudessa vahva keskinäisriippuvuus.

Helsingin vahva asema ja kasvu perustuvat pääkaupunkiasemaan, joka syntyi historiamme suurimmalla alueellistamisella, kun keisari Aleksanteri I määräsi vuonna 1812 pääkaupungin siirrettäväksi 11 000 asukkaan Turusta pieneen 3 500 asukkaan Helsinkiin.

Turun palon jälkeisenä vuonna 1828 sinne siirrettiin myös Turun Akatemia ja näin syntyi vahva Helsingin yliopisto. Helsinkiin perustettiin myös muita virastoja ja rakennettiin maamme ensimmäiset rautatieyhteydet Hämeenlinnaan sekä Pietariin.

Kehittämistyön tuloksena Suomesta tuli pääkaupunkikeskeinen maa. Maantieteemme ja vähäisen asukaslukumme vuoksi sitä voi pitää perusteltuna, mutta siitä syystä pääkaupungin on kannettava vastuuta myös koko maan kehityksestä.

Pääkaupunkiasemasta ja liikenneverkon rakenteesta (maakuntakeskuksista suoraan Helsinkiin) johtuen valtion keskushallinnon ohella myös yksityisten yritysten pääkonttorit ja yritysten keskitetyt tehtävät hoidetaan pääkaupunkiseudulla. Sama koskee kaikkia valtakunnallisia järjestöjä, yhdistyksiä, säätiöitä ja muita yhteisöjä.

Mainittakoon esimerkkeinä tukkukauppa varastoketjuineen, jossa työskentelee 43 000 henkeä, joiden työpaikoista lähes puolet perustuu muiden maakuntien kulutukseen. Sama koskee muitakin varastointi- ja liikennepalveluja.

Valtion budjettitalouden työpaikkoja oli 2017 yhteensä 73 566, joista Helsingissä 24 156 eli 32,8 prosenttia. Loput ovat pääosin maakunta- ja muissa kaupunkikeskuksissa.

Jos 6 000 asukkaan kunnassa olisi yhtä monta valtion työpaikkaa kuin Helsingissä, niin siellä olisi 226 työpaikkaa. Se olisi useimmissa kunnissa suurin työnantaja. Todellisuudessa meillä on reilusti yli 100 kuntaa, joissa ei ole yhtään valtion työpaikkaa.

Edellä mainituissa valtion luvuissa ei ole yliopistojen henkilöstöä (Helsingin seudulla 7 000 henkeä, joka on 42 prosenttia koko maan luvusta) eikä muita valtio-omisteisia erillisyhtiöitä kuten Yle, Kela tai Veikkaus jne. Ne mukaan lukien tilastot muuttuisivat vielä paljon helsinkikeskeisemmiksi.

Kansantaloutemme ja erityisesti vientimme perusta nojaa maakuntiin. Teollisuustuotannosta Uudenmaan osuus on vain 25 prosenttia, kun asukkaita on 30 prosenttia. Maakuntien yrityksistä pääkaupunkiseutu ottaakin lähes poikkeuksetta ”papin kymmenyksensä”.

Voikin perustellusti todeta, että maakuntien myönteinen kehitys heijastuu vahvemmin Helsinkiin kuin päinvastoin.

Verojalanjälki seuraa tietenkin keskittyviä työpaikkoja ja yhteisöveroa. Niitä pääkaupunkiseudulle tuovat pääkonttorit sekä niiden korkeapalkkaiset johtajat.

Keskusteluissa väitetään usein, että pääkaupunkiseudun ihmiset elättävät muuta maata. Silloin unohdetaan, että alueita ei veroteta, vaan ihmisiä. Tosiasia on, että pääkaupunkiseudun asukas maksaa samansuuruisesta tulosta vähemmän veroa kuin esimerkiksi lappilainen. Siis miten hän voi elättää lappilaista.

Emme tietenkään esitä työpaikkojen jakamista tasan, mutta kun arviomme mukaan Helsingin seudulla on vähintään 50 000–60 000 työpaikkaa, joiden olemassaolo perustuu muun maan toimintoihin, katsomme, että mainitut luvut ovat vastaansanomattomia perusteluja alueellisille tulonsiirroille, muun muassa verotulotasaukselle. Se on korvaus pääkaupungin erityisasemasta.

Hannes Manninen

Tapani Tölli

Kirjoittajat ovat kumpikin toimineet kuntajohtajana, kansanedustajana sekä kuntaministerinä (kesk)

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.