Lukijalta: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole lääkärien yksinoikeus

Hannu Lauerma kirjoitti kolumnin "Kysymys vaaliehdokkaallesi" (TS 23.3.). Yhdymme kirjoittajan mielipiteeseen siitä, että on tärkeää varmistaa turvallisten hoitovaihtoehtojen saatavuus ihmisille. 

Asettaisimme kuitenkin vastakysymyksiä vaaliehdokkaille: Mitä lakiuudistuksen mukainen hoitojen kielto summamutikassa aiheuttaisi? Miksi haetaan kyseenalaisia hoitoja? Kuinka suuri ongelma tämä itse asiassa on vuonna 2019?

Vaikka esitetyn lakiuudistuksen voimalla yritetään ymmärrettävästi kieltää hopeavedet, mustat salvat ynnä muut kyseenalaiset yrtit, uudistuksessa esitetään myös hypnoosin kieltämistä terapiakäytössä muilta kuin terveydenhuollon ammattilaisilta. On siis tarpeen avata hieman sitä, mitä hypnoosi ja hypnoterapia tarkoittavat käytännössä.

Hypnoosi itsessään ei ole hoitomuoto, vaan kuten myös suomalaiset tutkijat Antti Revonsuo ja Sakari Kallio ovat päätelleet, ”tila”, jossa asiakkaan on helpompi hyväksyä hänelle annettuja kehotuksia oman hyvinvointinsa parantamiseksi.

Hypnoosi on myös ilmiö, jota käytetään voimakkaasti markkinoinnissa, politiikassa etenkin vaalien edellä ja jopa kirkoissa, toistamalla kehotuksia ja vedoten henkilön uskomuksiin. Hypnoosia ei voida ilmiönä estää, sillä se on luonnollisesti esiintyvä tila. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli hypnoosia halutaan käyttää asiattomasti, se on aina mahdollista laeista ja asetuksista riippumatta.

Psykoneuroimmunologia on jokseenkin uusi tieteenala, joka tutkii henkilön omien uskomusten vaikutusta kivun laatuun ja määrään sekä esimerkiksi erilaisten hoitojen sivuvaikutuksiin. Psykoneuroimmunologiaan liittyy myös hypnoterapia, eli tutkittujen hoitomuotojen käyttö hypnoositilassa. Se on koululääketiedettä tukeva hoitomuoto, jota on käytetty jo yli sata vuotta kivun ja sairauksien hoitojen tukemisessa.

Eettisesti toimiva hypnoterapeutti hoitaa asiakastaan lääkärin määräämien hoitojen ja lääkityksen tukena, ei niiden sijasta tai niitä vastaan. Mikäli vaikkapa kipu on akuuttia, eikä sen orgaanista syytä tiedetä, terapeutti ohjaa asiakkaan lääkärintarkastukseen ennen kuin auttaa tätä kivun hallinnassa. 

Useimmat asiakkaat hakeutuvat hypnoterapeutille esim. kivun vuoksi kun kaikki muut keinot on kokeiltu, lääkkeiden vaikutus on loppunut tai lääkevähennykset on aloitettu ilman psykologista tukea.

Synnytysvalmennuksessa hypnoosia käytetään esimerkiksi Britanniassa laajasti. Hypnoterapia tukee myös painonhallinnassa ja asiakkaan emotionaalisissa ongelmissa, esimerkiksi silloin, kun ihminen kärsii ahdistuneisuudesta ja masentavista ajatuksista, jotka ovat lähtöisin hänen uskomussysteemeistään. 

Hypnoterapeutti ei toimi psyykoottisista mielenterveyshäiriöistä kärsivien kuten esimerkiksi skitsofreenikoiden kanssa, vaan ohjaa heidät psykiatrille. 

Yksilön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole lääkäreiden yksinoikeus.

Suomen Hypnoosiliitto kouluttaa hypnoosin ja rentoutuksen ammattilaisia eettisin perustein. Toivomme, että tulevaisuudessa Suomessa omaksuttaisiin yhä laajemmin asiakasta kokonaisvaltaisesti tukeva näkökanta, jonka mukaan hypnoterapeutti voi hoitaa ihmistä yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa.

Näin mahdollistettaisiin hoitomuoto, jota koululääketiede ei pysty tällä hetkellä tarjoamaan sitä haluaville. 

Jouko Mikkola 

puheenjohtaja

Suomen Hypnoosiliitto ry

Teija Barr 

kliinisen hypnoterapian maisteri 

Suomen Hypnoosiliitto ry