Lukijalta: Opiskelijat voivat huonommin kuin koskaan

Opiskelijaterveydenhuolto on laajenemassa vuodesta 2021 lähtien. Nykyiset yliopisto-opiskelijoille tarkoitetut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tuottamat terveydenhuollon palvelut ulotetaan koskemaan myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. Se on mielestäni oikeudenmukainen ja hyvä asia!

Uudistuksen myötä vaihto-opiskelijat rajoitettaisiin kuitenkin opiskelijaterveydenhuollon ulkopuolelle. Toivottavasti tätä koskien tehdään lakiehdotukseen muutos. Kaikkia opiskelijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti.

Olen aikaisemmin esittänyt huoleni siitä, että korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalvelut voivat heiketä uuden lakiesityksen seurauksena.

Opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden kysynnän lisääntyessä vuosittain yliopistot ovat viime vuosina palkanneet omia psykologeja vastaamaan tarpeeseen, mutta tämä ei riitä.

YTHS:n mukaan joka kolmannella korkeakouluopiskelijalla on mielenterveysongelmia. Joka kolmas kokee kovaa stressiä. Uniongelmat, keskittymisvaikeudet, jännittyneisyys, masentuneisuus, ahdistuneisuus ja muut psyykkiset oireet ovat tavallisia.

Olisi tärkeää, että mielenterveysongelmien hoitopolku jatkuisi opiskelijaterveydenhuollosta terveyskeskukseen ja tulevaisuudessa (ehkä) sote-keskukseen.

Tämä tarkoittaa sitä, että uudistuksen jälkeenkin opiskelijaterveydenhuollossa tulee olla terveydenhoitajia, psykologeja ja konsultoivia psykiatreja, jotka vastaavat mielenterveyspalveluista.

Mielestäni on varmistettava, että mielenterveysongelmien hoitopolku tehdään opiskelijoille mahdollisimman vaivattomaksi myös sote-uudistuksen jälkeen. Opiskelijaterveydenhuollosta tulee saada matalalla kynnyksellä tukea ja hoitoa kaikenlaisiin ongelmiin. Tarvittaessa tulee myös olla kohtuullisen vaivatonta hakea jatkohoitoa, kuten psykoterapiaa, opiskelijaterveydenhuollon ulkopuolelta.

Nuorissa on tulevaisuutemme. Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen antaa paremmat eväät tehokkaaseen opiskeluun ja ennaltaehkäisee tulevaisuudessa heidän pahoinvointiaan työelämässä.

Ulla Achrén

Turun kaupunginvaltuutettu (r)

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Huuhaata koko väite
Heti sodan jälkeen 1940-50 -luvuilla opiskelijat voivat varmasti huonommin kuin nykyiset. Masennuksesta ei silloin puhuttu, mutta silloin ei masennusta osattu diagnosoida ja kaiken lisäksi masentuminen oli silloin paljon "nolompaa" kuin nykyään.

Plus lisäksi tuon aikakauden opiskelijat kärsivät nälästä, kylmyydestä, rahanpuutteesta, russakoista ym. paljon useammin kuin nykyinen TikTok-sukupolvi.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Huuhaata koko väite
En tiedä miten aiheellista tässä on verrata vanhoihin aikoihin. Mutta ylisukupolviset mielenterveyshäiriöt ovat nähtävissä, rankkojen traumojen kanssa kasvaneet jälkeläiset ovat saattaneet masentua. Myös päihteiden käyttö näkyy vahvasti 40-50 luvuilla syntyneillä. Ahdistusta hoidettiin aika kovasti viinan voimalla. Ja heidän jälkeläiset ovat nähneet väkivaltaa ja muutakin siitä johtuen. Me kannamme edelleen köyhyyden ja kylmyyden haarniskaa, sen tuskia vaikka olemme 70-90 luvulla syntyneitä. Ja meidän ikäluokka, onneksi, tietää että ihminen on kokonaisuus. Kukaan ei valitse masennusta. Ymmärtämättömyys siihen kumpuaa tekstistäsi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
No huh, huh!
Herää kysymys että mitäköhän näistä on jatkossa yhteiskunnallemme hyötyä? Olisiko sittenkin parempi madaltaa tasoa ja mennä vaikka töihin?

Koskaan aikaisemmin ei ole koulutettu näin paljon ensinnäkin ilmaiseksi ja tarjottu elämiseen opinto-, asumis-, toimeentulotukia opintolainan lisäksi. Tuliterät, upeat kampukset! On hinnaltaan naurettavan pieniä "opiskelija"harrastuksia parhaimpiin harrastuspaikkoihin joista työssä käyvä voi vain unelmoida. On järjestettyä viikko-ohjelmaa vapaa-ajalla. Silti, masennuksesta kärsiviä opiskelijoita jonoon asti!

Eikö päättäjillä hälykellot soi? Kannattaako lapata rahaa lisää opiskeluun kun se tuottaa yhä enemmän masentuneita ja ahdistuneita?

Summa summarum: Mitä paremmat olosuhteet luodaan sitä helpommin päässä naksahtaa! Koe: Vaihtakaa suomalaiset opiskelijat puoleksi vuodeksi vaikka etelä-korealaisiin! Miten luulette käyvän? Meidän yletön paapomismentaliteetti ja ilmaisen pöydän tarjonta luo ongelmia! Miksi suuret ikäluokat selvisivät köyhyyden ja kurjuuden keskeltä vahvoina vailla korkeakoulututkintoja?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: No huh, huh!
Suuret ikäluokat selvisivät viinalla aiheuttaen perheisiin ahdinkoa, masennusta sielläkim on mutta se näyttäytyy enemmän fyysisinä oireina. Tunnen paljon sitä ikäluokkaa. Houdettu hyvin viinan voimalla ahdistus ja stressi. Löytyy verenpainetautia, diabetestä jne. Hieno terve sukupolvi hah
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: No huh, huh!
Vast. "Tytär". Olen itsekin sitä ikäluokkaa. Äiti jäi leskeksi, arvaatko monen lapsen kanssa? Kahdeksan! Hyvin vaan jaksoi patistaa meidät lapset ammattiin ilman yhteiskunnan tukia (niitä ei ollut!). Samalla suurperheiden alueella asui monen sorttista perhettä. Monet isät sodassa olleita ja muistot varmasti ihan järkyttäviä, joista ei puhuttu! Sodasta kotiuduttiin ja sitten alettiin elää ihan kuin ei mitään, ilman terapioita! Olisi ihme jos muistoja ei olisi johonkin purettu, siis viinaan. Ja siitä seurasi tietenkin sivuongelmia. Mielestäni sen ajan ihmisten ja nykyisten opiskelijoiden pahoinvointia ei voida mitenkään verrata. Silloin oli kyse elämästä ja kuolemasta (siis sodan jälkeisestäkin ajasta) ja nykyään ongelma on se että opinnot ahdistavat! Ja se, ettei elämä mene ihan niin kuin muulla verrokkiryhmällä kun tuet eivät kata ihan kaikkea!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
poterot
Tämä hallitus on tuonut tähän maahan vain surkeutta, pelkoa, jakanut kansan ainakin kahteen leiriin, osapuolet kaivavat poteroita yhä syvemmälle. Kaikille kaikkea ja ilmaiseksi, ei se niin mene.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pääsiäinen.
Ihmettelen miten tänä vuonna pääsiäinen ajottuu! Koulussa aikoinaan opetettiin, että "Pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai". Hankkimassani kalenterissa kpt on 20.3 ja seuraava täysikuu 21.3. Eikö 1. pääsiäispäivän pitäisi olla
24.3, eikä21.4?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Huoli koskee kaikkia
Ammatillisessa koulutuksessa oleville psyykkisistä ongelmista kärsivillekin tarvittaisiin myös psykiatrista osaamista, pelkästään terveydenhoitaja ei riitä. Ellei hänellä ole psyk. Osaamista. Kaikki lähtee kartoittamisesta ja kohtaamisesta. Siihen ei tarvita vain psykologia tai lääkäriä vaan ihminen. Kaikki eivät suinkaan tarvitse erikoissairaanhoitoa tai lääkityksiä. Syyt ovat moninaisia ja opiskelijoiden hyvinvointiin 8n satsattava. Stressiä ei ehkä olla aiemmin koettu, aikuiseksi kasvaminen tuottaakin kipua, omat vaatimukset saattavat olla liiallisia, ulkonäköpaineet ja sosiaalinen paine kenties ahdistavat. Psyykkiset syyt saattavat johtaa opintojen keskeyttämiseen. Tarvitaan monialaista yhteistyötä. Kovinkaan harvinaista ei ole sekään että ahdistus ja masennusoireilun sijaan löytyykin ADD /ADHD, aspergerin oireyhtymä tai vaikkapa vakava traumaattinen kokemus. Niihin kuhunkin tarvitaan osaamista. Olen huolissani neuropsykiatrisesta osaamattomuudesta sekä vaikeudesta päästä erikoissairaanhoitoon tälle työryhmälle. Tarvitaan siis osaamisen kehittämistä sekä ymmärrystä. Erikoissairaanhoito ei voi olla ainoa joka tarjoaa tutkimuksen, siihen pystyvät mm. Konsultoivat psykiatriset sairaanhoitajat jotka ovat jalkautuneet perusterveydenhuoltoon. Se on hyvä suunta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »