Lukijalta: Älykkyys ei ratkaise liikenteen ongelmia

Paula Virri ja Hanna Munter kirjoittavat mielipidekirjoituksessaan “Turun seutu älykkään joukkoliikenteen edelläkävijäksi” (TS 1.2.) älykkään teknologian julkiseen liikenteen tuomista mahdollisuuksista. Kirjoitus maalaa varsin optimistisen kuvan automaation mahdollisuuksista.

Kirjoitus ei kuitenkaan ota huomioon, että haasteina Turun joukkoliikenteessä ovat kapasiteetti, houkuttelevuus, helppous sekä ympäristöllinen kestävyys. Robotit tai automaatio eivät yksin edistä näistä yhtäkään.

Turku kasvaa huimaa vauhtia. Olemme ylittäneet jo 190 000 asukkaan rajan, ja lisää näyttäisi olevan luvassa.

Tämä tarkoittaa sitä, että jo nyt vilkkailla linjoilla matkustajamäärät tulevat kasvamaan entisestään. Erityisesti Kauppatori-Varissuo-välillä määrät tulevat tulevaisuudessa olemaan hurjia, ja siihen on varauduttava.

Siihen ei riitä pelkkä runkobussilinjaus, vaan tarvitaan oikea ja riittävän määrän matkustajia vetävä käytännöllinen ratkaisu. Olisi kurjaa luottaa järjestelmään, joka ei alun alkaenkaan olisi riittävä niin matkustajien kuin ympäristön kannalta.

Oikein tehtynä joukkoliikenneratkaisu luo myös kasvua. Jos joukkoliikenteen linjat tulevat varmasti jostain kulkemaan vielä monien kymmenien vuosien päästä, saa se aikaan maan arvonnousua sekä investointien kasvua näiden linjojen lähistölle. Tämä tulisi näkymään erityisesti Turun kärkihankkeen, Itäharjun, alueella.

Maan arvonnousun avulla saataisiin myös pidemmällä aikavälillä taklattua joukkoliikenneratkaisun alkuinvestoinnin kuluja. Kunnianhimoinen joukkoliikenneratkaisu näyttää kaupungin luottavan omaan kasvuunsa.

Yksi tai kaksi kapasiteetiltaan riittoisaa julkisen liikenteen linjaa ei kuitenkaan ratkaisisi Turun joukkoliikenteen ydinongelmia. Joukkoliikenne vaatii tehokasta syöttöliikennettä ja riittävät vuorotiheydet, jotta ihmiset oppisivat käyttämään julkista liikennettä.

Onneksi valtuustoon on piakkoin tulossa käsittelyyn uusi runkobussilinjasto, jota onkin onnistuneesti valmisteltu jo hyvä tovi. Jokaisen turkulaisen tulisi päästä kotoaan järkevästi kävellen joukkoliikenteen pysäkille ja sitä kautta riittävän runsailla vuoroväleillä ympäri Turkua. Muuten joukkoliikennettä ei tulla hyödyntämään tarpeeksi.

Tasavertaiset mahdollisuudet joukkoliikenteeseen ovat myös parhaita lääkkeitä alueiden eriytymistä vastaan, sillä sen avulla mihinkään ei pääse muodostumaan eriytyneitä kaupunginosia. Tasa-arvoa eri ihmisten välillä luo se, että heille kaikille löytyy paikka julkisista liikennevälineistä.

Automaation sekä robotiikan tuomista mahdollisuuksista on kirjoiteltu yleisesti viime aikoina mediassa. Helsingissä ja Vantaalla olevista muutaman hengen automaatiobusseista on kuultu pääosin positiivista palautetta. Tästä huolimatta tulisi myös muistaa että joukkoliikenteen täysautomaatioon on vielä pitkä ja epävarma tie.

Virri ja Munter kuvailevat mielipidekirjoituksessaan liikenteen tulevaisuutta seuraavanlaisesti: "Robottiautot ja -bussit tekevät tulemistaan, emmekä edes vielä tiedä, mitä kaikkea uudet innovaatiot tuovat tullessaan".

Tästä on helppo olla samaa mieltä, sillä emme tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tämän takia näin suuressa kaupunkia koskevassa päätöksessä meidän tulisi nojautua saatavilla olevaan tietoon sekä mahdollisuuksiin, eikä vain luottaa siihen, että tulevaisuuden teknologia ratkaisee kaikki ongelmamme. Tuntuu nurinkuriselta olla nuorina muistuttamassa vanhempia ikäpolvia jalkojen pitämisestä maassa.

Tehokkain ja ekologisin liikenneratkaisu on aina se, mihin mahtuu eniten matkustajia. Julkinen liikenne voidaan kyllä jälkeenpäin automatisoida, kunhan kaikki mahtuvat ensin kyytiin.

Alvar Euro

Turun kaupunginvaltuutettu (kok)

Lauri Lehti

ylioppilas

Alina Heywood

Turun varavaltuutettu (vihr)

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Ei.
"Tehokkain ja ekologisin liikenneratkaisu on aina se, mihin mahtuu eniten matkustajia."

Ei. Vaan se on energiatehokkain liikkumismuoto jonka täyttöaste on mahdollisimman suuri. Tällä hetkellä siis sähköllä toimiva telibussi.

Toivottavasti luottopuolue tekee järkevän linjauksen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ei.
Kyllä dieselillä käyvä 4-vetoinen, 250-hevosvoiman katumaasturi on energiatehokkain kulkupeli, kun se on täynnä ihmisiä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ei.
Niin siis mitä. Jos ratikka on täynnä, eiköhän se oli ekologisin, kun sinne menee 2,5 kertaisesti telibussin matkustajamäärä
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ei.
Ilman muuta. Nykyisillä matkustajamääräennusteilla se kuitenkin on täynnä vain 10% ajasta. 700 paikkainen juna olisi tuolla logiikalla jo suorastaan halpa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ei.
Ratikka (tai mikään muukaan joukkoliikenneväline) ei ole mustavalkoisesti joko täynnä tai vajaakäytöllä, vaan täyttöaste vaihtelee. Suurimman kysynnän runkolinjoilla, joille ratikkaa tehdään, joukkoliikennevälineen suurelle kapasiteetille riittää kysyntää myös ruuhkahuippujen ulkopuolella. Suuri kapasiteetti luo kysyntää ja lisää joukkoliikenteen käyttäjämääriä sekä lipputuloja.

Lisäksi on merkittävää huomata, että liikenneväylien ja joukkoliikennevälineiden mitoitus tehdään nimenomaan ruuhkahuippujen tarpeen mukaisesti. Muutoinhan emme tarvitsisi mm. suurinta osaa kaduista lainkaan, sillä nehän ammottavat tyhjyyttään suurimman osan vuorokaudesta. Nimimerkin K logiikkaa noudattaen olisi siis syytä poistaa kaikki samansuuntaiset rinnakkaiskaistat koko kaupungista, sillä ne on rakennettu vain hetkellisiä ruuhkahuippuja varten.

Ps. Sähkökäyttöisiä telibusseja ei ole yhdelläkään bussivalmistajalla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jäitä hattuun
Älykkyys nimenomaan ratkaisee liikenneongelmat Turussa. Älykkyyttä ei tosin osoita raitiotien rakentaminen tähän kiimaan.
Jos Turku kasvaa ennustettua vauhtia niin totuuden nimissä kasvavat myös sen ympärilläkin olevat kaupungit. Turku jää ikäänkuin liikenneympyräksi keskelle liikennekaaosta.
Nyt olisi aika miettiä asiaa laajemmin ja pidemmällä aikajaksolla. Yhden raitiotielinjan saaminen Turkuun vie vähintääkin kymmenen vuotta. Sillä ei ole merkitystä kokonaisliikenteeseen. Ennen kuin raideverkoston kokonaishallintaan päästään on aikaa kulunut neljännes vuosisadasta. Rahaa on palanut hirveitä summia ja uudeksi välttämättömyydeksi on kuvaan astunut metro.
Eikö nyt olisi aika miettiä joukkoliikenne Turun keskustan läpiajoliikenne ratkaisemalla.
Maanpäällinen raitiotieliikenne pitäisi jättää pois pohdinnasta. Tulisi parantaa nykyinen joukkoliikenne mahdollisimman vähin kustannuksin ja suunnitella huolella metro. Metron suunnittelu voitaisiin aloittaa laatimalla maanalainen asemakaava, johon merkittäisiin parkkiluolat tulevina metron asemina. Luolien rakentaminen voitaisiin aloittaa vaikka heti ja ne palvelisivat niin kauan varasto-ja pysäköintitiloina kunnes metron reitistösuunnitelma olisi valmis. Varsinaisen metron rakentaminen toteutuisi luolastot yhdistämällä.

Turulla ei ole varaa poukkoilla suunnitelmissaan ja niitten rahoittamisessa päivän trendien ja muoti-ilmiöitten mukaan vaan käyttää älyä ja harkintaa tulevaisuuden joukkoliikenteensä suunnitteluun.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Jäitä hattuun
Joo ei ole varaa poukkoilla, sitä vastoin kannattaa kaivaa varmuuden vuoksi jotain luolia varastoiksi odottamaan sitä päivää, kun metrolle tulee tarve. :DDD
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Jäitä hattuun
Viestit, jossa halutaan järkeä joukkoliikenteeseen, kauhistellaan ratikan kustannuksia ja esitetään vaihtoehdoksi metroa, ovat kyllä hulvattomia. Ja samalla vievät kirjoittajalta kaiken uskottavuuden ottaa osaa tähän keskusteluun.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Jäitä hattuun
Voi hyvä tavaton sentään. Metro on miljardiluokan hanke, jonka harva pysäkkiväli, massiiviset asemat, epäkäytännöllinen ja hidastava siirtyminen eri tasojen välillä ja massiiviset vuosittain juoksevat operointikustannukset (asemien liukuportaat, hissit, sähköt, lämmitys, kulunvalvonta, hätäpoistumistiet, palo-ovet, savukuilut, tuulettimet jne. jne.) vaativat massiivisia käyttäjämääriä, jotta kulut saataisiin katettua.

Turun kokoisen kaupungin vaihtoehdot sisäisen joukkoliikenteen hoitamiseksi ovat bussit tai bussien ja raitiovaunujen yhdistelmä (ruuhkaisimmilla reiteillä, kuten nyt on suunniteltukin). Lähijunat täydentävät sitten naapurikaupunkien ja Turun välistä liikennettä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Itse asiassa
Älykkyys kylläkin ratkaisisi liikenteen ongelmat. Mutta ei ajoneuvojen vaan ihmisten. Eli vähemmän yksityisautoilua, se on älykkään ihmisen ratkaisu.

Robottiautot puolestaan eivät sovi kaupunkiliikenteeseen sen enempää kuin yksityisautoilukaan, robottiautot kun eivät ratkaisisi muuta kuin kolari- ja pysäköintiongelman, sen sijaan liikennemäärät kasvaisivat jos robottiautoista tulee tehokas verrattuna joukkoliikenteeseen.

Siksi tarvitaan raideliikenne runkoliikenteeksi ja näille keskustan ulkopuolelle hyvät siirtymäpysäköintialueet. Bussiliikennettä sen sijaan ei tule lisätä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Itse asiassa
Mitä vaikeammaksi tehdään joukkoliikenteen käyttäminen (kotiovi-pysäkki-pysäkki-kohde), sitä enemmän yksityisautoilu lisääntyy.

Jos valintana on 250 hengen kuljetin harvoilla vuoroväleillä ja 2 kilometriä sen pysäkille, ei ole vaikeaa arvata lopputulosta.

Tiheä verkosto ja vuoroväli saa helpommin matkustajan kyytiinsä. On surkea ajatus tehdä muista liikkumismuodoista niin vaikeaa, että on vain yksi vaihtoehto.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Itse asiassa
Joukkoliikenteen suurin ongelma on sen kulkuaika, ei matka pysäkille. Jotta joukkoliikenne olisi houkuttelevaa, pitäisi sitä käyttämällä päästä keskustaan vähintään yhtä nopeasti kuin autolla ja jos siellä pitää vaihtaa muualle, pitää matkan sujua vieläkin nopeammin.

Tässä yhtälössä pitää siis vähentää pysäkkien määrää sekä saada kulkuväline kulkemaan nopeammin kuin autot. Ratikalla se onnistuu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Itse asiassa
Tuolla logiikalla paras ratkaisu on kaksi päätepysäkkiä ja yksi siihen väliin.

Turku on niin pieni kaupunki, ettei matka-aika torille tai kauemmaskaan ole merkityksellinen verrattuna 10 minuutin kävelymatkaan harvennetttujen välien pysäkeille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Itse asiassa
Heh, vai meni homma olkiukkoiluun heti kättelyssä :D

Toki jos reitti on 2 km pitkä niin kolme pysäkkiä on sopiva, Mutta muuten pikavuorossa pitää olla pidempi pysäkkiväli kuin vaikkapa nyt busseissa on. Kun linja on tarpeeksi pitkä ja nopea niin pysäkille kannattaa kävellä sieltä muutama sata metriä kauempaakin.

Esimerkiksi Varissuolta keskustaan olisi 3-4 pysäkkiä noiden väliin. Varissuolta kun kuitenkin kävelee reilun tunnin keskustaan. Itäharjultakin menee noin 30 minuuttia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Itse asiassa
Raideliikenne on usein perusteltua. Esimerkiksi Lundissa, jossa järjestelmän hinta on vain 90 miljoonaa ja valtio avustaa lisäksi isolla kädellä. Lundin raitiotien päätepisteenä on rautatieasema, johon paikallisjunat tuovat päivittäin 40000 ihmistä jotka käyttävät raitiotien varressa olevia pysäkkejä. Riittävä käyttäjäkunta on siis jo olemassa. Myös Bergenissä, jonka nauhamainen rakenne on omiaan kiinteille kiskoille.

Turun kaupunkirakennetta tiivistetään parhaiten superbussijärjestelmällä joka mukautuu matkustajamäärien vaihteluun, on edullinen, laajennettavissa ja modernia Suomessa. Tässä voidaan seurata Turun kokoisen, Tampereen ystävyyskaupungin Trondheimin jalanjälkiä, joka myös tavoittelee Turun kanssa samoja asioita.

Superbussijärjestelmää täydennetään tekoälyllä.

20-vuotias poliitikon alku ei ihan ymmärrettävästi osaa vielä nähdä pidemmälle. Kannanotto oli kuitenkin asiallinen ja poikkipuolueellinen. Tästä hatunnosto.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vast: Itse asiassa
Mitä "superbussin" ajajat eivät ymmärrä on, että "superbussi" toimiakseen vaatii ihan yhtä kiinteät linjat kuin ratikka. Se omia joukkoliikennekaistoja ei noin vain siirretä minnekään.

Ratikka voi aivan yhtä hyvin mukautua matkustajamäärien vaihteluun kuin "superbussi". Jos joku on modernia Suomessa, ei tee siitä automaattisesti hyvää. Nivelbusseja ei Suomessa syystä juuri käytetä, koska ne eivät sovellu talviolosuhteisiin.

Mitäköhän tarkoittaa heitto "superbussin" täydentämisestä tekoälyllä?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vast: Itse asiassa
Joo, aletaan vain kiireen vilkkaa rakentaa kallista ja raskasta infraa superbusseille, ja toivotaan että joku vielä jonakin kauniina päivänä keksii sen superbussin, jotta saadaan niille väylille käyttöä!

Nimittäin kun mitään "superbussia" eli akkukäyttöistä moninivelbussia ei ole olemassakaan, siis muualla kuin raitiotiefoobikkojen päiväunissa. Tämän päivän akkukäyttöiset bussit ovat pieniä mutta kalliita leikkikaluja, jotka kuivalla kelillä ja lämpimällä säällä kykenevät kuljettamaan kourallisen ihmisiä kerrallaan melkein aikataulussa (jos aikataulusta on tehty tarpeeksi löysä).
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vast: Itse asiassa
""superbussi" toimiakseen vaatii ihan yhtä kiinteät linjat kuin ratikka. Se omia joukkoliikennekaistoja ei noin vain siirretä minnekään."

Superbussi ei tarvitse ajolankoja eikä kiskoja. Tietenkään väyliä ei siirretä mihinkään. Siksi ne edistävät tiiviimpää kaupunkirakennetta ja pysyvyyttä. Hinta vain on murto-osan kisko-ajolankaratkaisuun nähden.

"Ratikka voi aivan yhtä hyvin mukautua matkustajamäärien vaihteluun kuin "superbussi"."

Miten? Keskipäivällä se ajaa 5 prosentin täyttöasteella samalla energiankulutuksella. Bussiväylää taas voi ajaa tavallisella bussikalustolla jota voi edelleen siirtää muille linjoille.

"Nivelbusseja ei Suomessa syystä juuri käytetä, koska ne eivät sovellu talviolosuhteisiin."

Tuoreimmat kokemukset lienee noin 20v vanhasta kalustosta


Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vast: Itse asiassa
Kokonaisuus. Ugin rataa sähköistetään jo. Ratikka kulkee sitä kautta. Etenkin jos tuo monitoimikeskus tulee asemien väliin ja Helsinkiin saadaan tunnin juna niin ratikka toimii kuten siellä Lundissa.

Mutta jos ratikka jätetään rakentamatta, ei rautatieyhteyksistäkään tule houkuttelevia koska matka asemalle kestää liian kauan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vast: Itse asiassa
"Toimii" vaikka huomenna kunhan hankitaan liikenteeseen sopiva kalusto. Kiskot on olemassa. Asemat ovat olemassa. Lähi-ja paikallisliikenteen tarvekin näyttää olevan olemassa. Miksi ihmeessä raideliikenne pitäisi keksiä uudestaan?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vast: Itse asiassa
Koska toimiva lähijunaliikenne vaatii kahdet kiskot. Jos Turun ja Helsingin välissä olisi kahdet kiskot, olisi helppoa laittaa toiselle kulkemaan Pendolino edestakaisin 40 minuutin junaksi ja toiselle sitten hitaampi paikallisjuna, junabussi ja vaikka ratikkakin jos siltä tuntuu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Vast: Itse asiassa
Kun maantieteellistä pakotetta nauhakauoungille ei ole, se täytyy tehdä keinotekoisesti. Tästä on tehty jo kauounginhallituksen päätös, eli kyseessä on kasvukäytävä-malli. Kaupunki tulee laajentumaan nauhamaisena aluekeskusten väleillä runkolinjojen muodostaen selkärangan. Tätä päätöstä tukee parhaiten raiteet, jotka nostavat maan arvoa, mikä kiihdyttäisi rakentamista ja tehostaisi maankäyttöä linjojen varrella paremmin kuin muut vaihtoehdot.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Miten hurjaa vauhtia Turku oikein kasvaa? Mistä koostuu veropohja?
Turun väestökatsaus 12/2018 on seuraava:
1) Elävänä synt. 1 710, Kuolleet 1 881= Synt. enemmyys -171 henkilöä, eli veronmaksajiakin poistui (kaikki menehtyneet eivät olleet 80+)
2) Kuntien välinen tulomuutto 12 922, Kuntien välinen lähtömuutto 11 553 = Kuntien välinen nettomuutto 1 369 henkilöä (sisältäen opiskelijat) n. 60 % koko muuttovoitosta.
3) Maahanmuutto 1 523, Maastamuutto 726 = Nettomaahanmuutto 797 henkilöä, n. 40 % koko muuttovoitosta
4) Kokonaismuutos siis yht. 1 995 henkilöä 2018.
Ennakkoväkiluku yht. 191 664 henkilöä.

Moniko tästä 1995 henkilön muuttovoitosta maksaa veroa Turkuun? Moniko ylipäätään maksaa veroa? Tämänkö kehityksen takia meillä tarvitaan ratikkaa?

Turulla on kuusi (6) korkeakoulua joissa yht. n. 40.000 opiskelijaa. Kaikki tämä verorahoilla ylläpidetty! Onko ihan fiksua että esim. Åbo Akademin rehtori ja muut yliopistolaiset alkavat omana intressiryhmänä ajamaan näinkin rahakasta ratkaisua opiskelijoiden "hyvinvointi" edellä? Meillä on korkeakoulujen ylläpidon lisäksi maksettava opiskelijoiden asumis-, opinto- ja toimeentulotuet kampusten ylläpitoja unohtamatta! Riittääkö siis "opiskelijoille" mikään?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Miten hurjaa vauhtia Turku oikein kasvaa? Mistä koostuu veropohja?
Ei riitä opiskelijoille eikä yliopistoille mikään! Siellä toimii vihervasemmistoaate: Me vaadimme hyvää palvelua ja kulutamme muiden rahoja! Toivottavasti "elinikäinen opiskelu" kirjataan ihmisoikeudeksi jo seuraavalla vaalikaudella!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Miten hurjaa vauhtia Turku oikein kasvaa? Mistä koostuu veropohja?
Yliopiston ja opiskelijoiden väheksyminen kuvastaa kaupunkimme rappiota. Ainoat tolkun ihmiset käyvät amiksen ja idealisti maisterit vain lorvivat, eivätkä maksa veroja.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Miten hurjaa vauhtia Turku oikein kasvaa? Mistä koostuu veropohja?
Aivovuoto. Ei muuta. Minua ei sinne junttilaan enää takaisin saada.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Miten hurjaa vauhtia Turku oikein kasvaa? Mistä koostuu veropohja?
"Yliopistokaupunki". Joku tolkku hei! Ymmärrän arvostuksen yliopistosta ja yliopistokaupungista jos se on maksullisenakin vielä houkutteleva!

Mutta, meillä kaikki on ilmaista ja kivaa, eihän sieltä kukaan edes viitsi valmistua tähän kylmään maailmaan! Mielenterveysongelmiakin tulee jo pelkästään siitä että joutuu "ehkä" luopumaan jossain vaiheessa kampuksen asunnosta eikä sitä saakaan pitää perintönä!

OECDn raportti muuten kertoo että Suomi on maailman kolmen kärjessä julkisen yliopiston rahoituksessa. Lisäksi meillä on vanhin valmistumisikä. Jotain tällaista!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Miten hurjaa vauhtia Turku oikein kasvaa? Mistä koostuu veropohja?
OECD:n tilastoista varmaan selviää myös että paljonko Suomessa valmistuu maistereita ja tohtoreita yksityisrahoitteisista yliopistoista.

Korkea valmistumisikä taas johtuu siitä, että muualla opiskellaan pääasiassa ns. bachelor -tasolle ja se ilmoitetaan valmistumisaikana, Suomessa suurin osa jatkaa opiskelua suoraan maisteriksi ja valmistuvat virallisesti vasta sitten.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »