Lukijalta: Liikeyritysten on muututtava olennaisesti toimiakseen hoiva-alalla

Esperi-skandaalista alkanut keskustelu kiertää ongelman ydintä. Voiton maksimointiin pyrkivä liikeyritys joutuu väistämättä jatkuvaan ristiriitaan hoivatyön etiikan kanssa. Hoiva, huolenpito ja kasvatus kuuluvat auttamisvastuun alueelle, ja siksi kovan liiketoiminnan ansaintalogiikka sopii kovin huonosti näille alueille.

Näin ajateltiin yleisesti Pohjoismaissa ja muuallakin vielä muutama vuosikymmen sitten. Kymmenkunta vuotta sitten professori Pentti Arajärvi ja sosiaali- ja terveysministeriön silloinen kansliapäällikkö Kari Välimäki ihmettelivät (HS 29.5.2006) maan tapaa ostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja voittoa tavoittelevilta yrityksiltä.

Palvelujen järjestämiseen velvoitettu kunta ei tavoitellut voittoa. Siksi tuntui luonnolliselta, ettei kunta myöskään palveluja ostaessaan tukisi voiton tavoittelua.

Puheenvuoronsa päätteeksi Arajärvi ja Välimäki ehdottivat, että olisi syytä harkita sitä, että kunta voisi palveluja kilpailuttaessaan päättää, hankitaanko palvelut voittoa tavoittelevilta vai voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä.

Aikojen muuttumisen merkki oli, ettei keskustelua syntynyt.

Mitä sitten ovat nämä ”voittoa tavoittelemattomat yhteisöt”?

Kyse on kolmannesta sektorista, joka on yksityisen, julkisen sektorin ja perheiden väliin jäävä yhteiskunnallisen toiminnan alue. Kyse ei myöskään ole ihan pienestä alueesta, sillä kolmannen sektorin osuus suomalaisten ajankäytöstä ja bruttokansantuotteesta on 3–7 prosentin luokkaa.

Sen tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous, organisaatioiden tai ryhmien sosiaaliset tai yhteiskunnalliset tavoitteet. Perinteisiä toimijoita meillä ovat olleet yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt sekä uutena nk. yhteiskunnalliset yritykset.

Yhteiskunnallisia yrityksiä (social enterprise) on kehitelty erityisesti Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Ruotsissa. Niiden talousajattelu eroaa yksityisistä yrityksistä siinä, että voittoa ei pyritä tavoittelemaan (non-profit).

Yhteiskunnallisen yrityksen tarkoitus on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Tyypillisesti yritys perustetaan halusta tuoda ratkaisu tai uusi toimintamalli yhteiskunnalliseen haasteeseen.

Yritysten toiminta on kannattavaa, mutta arvopohjaista ja siksi ne eivät ensisijaisesti tavoittele voittoa omistajilleen.

Yhteiskunnalliset yritykset saattaisivat olla kestävä ratkaisu hoivatyön ja voiton maksimoinnin sovittamattomaan ristiriitaan.

Perinteisten liikeyritysten sulkeminen ulos hoivatyöstä kuulostaa radikaalilta, muttei itse asiassa sitä ole.

Perusopetuslaissa (1998, §7) todetaan: ”Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.” Näin tulisi suojata myös hoiva ja huolenpito. Tämä vaatisi alalle pyrkiviä yrityksiä muuttamaan toimintaperiaatteitaan ja -tapojaan auttamisvastuuseen soveltuvaksi.

On vaikeaa ymmärtää, miksi kaiken inhimillisen toiminnan pitäisi alistua liiketoiminnan säännöille? Ehkä liiketoiminnankin pitäisi mukautua tarjolla oleviin tehtäviin?

Hannu Simola

Koulutussosiologian ja -politiikan professori

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Sairaanhoitaja
Esperin tj kauppatieteiden maisteri
Katsoin eilen yle a studion. Esperi caren tj on kauppatieteiden maisteri. Eihän hän osannut edes vastata toimittajan kysymyksiin. Laatu oli hnen nielestä inhimillisyyttä. Kyllä laatu on paljon kokonaisvaltaisempaa. On selvää että hoivayrityksen kaupallisen koulutuksen saaneet osaavat vain bisneksen. Lääketieteestä ja hoitotieteestä ei tietoakaan. Sama kuin minä perustaisin markkinointiyrityksen. Ei hyvää tulisi
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
omainen
Monimutkainen juttu
Vanhusten palvelutaloja on monenlaisia. Yhdessä asuu vanhuksia, jotka ovat siirtyneet hyvissä ajoin asumaan turvalliseen yhteisöön. Heille tarjotaan asunnon lisäksi ravinto, siivous, lääkkeitten hankinta ja annostelu sekä mahdollisesti joitakin yksilöllisiä palveluja.Tällaisilla hoitokodeilla ei ole kiinteitä hoitajia kuin yksi tai kaksi. Lisäksi asukaalla on mahdollisuus hankkia kotipalvelua. Näihin palvelutaloihin ei tietenkään voi soveltaa hoitajaminimiä.
Toinen esimerkki palvelutalosta voisi olla esimerkiksi sellainen, jossa kaikki tai suurin osa hoidokeista on dementoituneita osittain tai kokonaan liikuntakyvyttömiä.
Näiden esimerkkitapausten väliin mahtuu paljon eritasoisia palvelukoteja. Miten näihin kaikkiin on sovellettavissa lakiin kirjattava hoitajamitoitus? Vanhusten kunto on tänään hyvä. Muutaman kuukauden päästä kohtalainen . Vuoden kuluttua he ovat finaalissa. Miten tuo hoitajamitoitus oikein toteutaan kun hoitotilanne muuttuu päivittäin ja yleensäkin on kuin veteen piirretty viiva?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
kenellä päätäntävalta
SOTE palveluntuottajana "velkaorja" yritys.
Oikein hyvä kirjoitus.

Mielestäni myöskään SOTE palveluja ei saa järjestää taloudellisen voitontavoittelu tarkoituksessa.

Eikä myöskään uutena keinottelu keinona esimerkiksi siten että SOTE palveluja tuottava yritys tekee tappiota mutta samaan aikaan maksaa kovia korkoja pääomasijoittajille. Eli voitot SOTE palveluita tuottavasta yrityksestä otetaankin ylisuurina korkoina kasvottomille pääomasijoittajille.

Mikä on pääomasijoittajien valta näissä kovia korkoja pääomasijoittajille maksavissa SOTE palveluja tuottavissa yrityksissä ja kuka käyttää todellista valtaa näissä yrityksissä?

Tiedetäänkö kuka käyttää todellista valtaa näissä velkaisissa kovia korkoja usein veroparatiiseihin maksavissa SOTE yrityksissä?

Erityistä huomiota tulee mielestäni kiinnittää SOTE palveluita tuottavan yrityksen velkaan ja mille taholle tuo velka on ja mikä on sen korko.

Hyvin velkainen kovia korkoja maksava yritys ei missään nimessä saa tuottaa SOTE palveluja missään tilanteessa koska tuo yritys on käytännössä hyvin suurella riskillä ns. "velkaorja" joka tekee mitä vekojat käskee esimerkiksi kasvottomat veroparatiiseista operoivat pääomasijoittajat.

Mielestäni isolta osin verovaroista SOTE palveluja tuottavien tahojen tulee olla ensisijaisesti voittoa tavoittelemattomia julkisen puolen toimijoita, yhdistyksiä, osuuskuntia tai yrityksiä. Myös pienehköt kasvolliset yritykset joissa omistaja itse myös työskentelee voisivat olla sallittuja SOTE palveluiden tuottajia kuten vaikka hammaslääkärit, gynegologit yms.

Tietysti voittoa tavoittelevat yrityksetkin voi tuottaa SOTE palveluja mutta ilman julkisista varoista annettavaa tukea.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »