Lukijalta: Kuntoutuksen suunnittelu ja tarjonta epätasa-arvoista

Aivoverenkiertohäiriö voi aiheuttaa laajamittaiset toimintakyvyn ongelmat, joihin moniammatillisella kuntoutuksella voidaan saada merkittävää,  elämänlaatua parantavaa sekä itsenäistä liikkumista mahdollistavaa apua.

Kuntoutuksen saaminen perustuu aina monialaisen tutkivan tahon (terveydenhuolto) lausuntoihin useasti kuntoutusta antaneiden terapeuttien palautteen pohjalta. Tämän jälkeen kuntoutusta haetaan Kelasta (alle 65-v.), joka varsin usein hylkää ja/tai muuttaa kuntoutuksen saamista.

Valituksen voi aina tehdä, mutta päätös voi kestää jopa 10 kuukautta. Sinä aikana kuntoutussuunnitelma on jo liki päättynyt.

Sairaanhoitopiirin työntekijä myönsi suoraan, että he eivät suosittele kuntoutuksia "liikaa", koska jos Kela ei korvaa, tulee se heille maksettavaksi. Tämä oli aika ikävä asia tietää näin avh-kuntoutujan läheisenä.

Rahako siis sittenkin ratkaisee jo pelkät suositukset? Kuinka moni jää ilman riittävää kuntoutusta ja sitä myöten avustuspalveluita kunnalta enemmän tarvitsevaksi?

Kenen ammattitaito tässä yksilöllisessä suunnittelussa eniten painaa, nähtävästi onkin tarkoitus tarjota vain vähäistä kuntoutusta ja sillä ikään kuin laittaa ihminen pärjäilemään.

Hyvänä esimerkkinä sekä Kelan että vsshp:n ammattitaidosta on myös se, että Kela korvaa yläraajan kuntoutusta osalle avh-potilaista, tätä kysyttäessä kumpikaan taho ei ollut edes kuullut tästä vaikuttavasta kuntoutuksesta! Epätasa-arvoinen kuntoutuksen suunnittelu ja tarjonta on surullista.

Omainen