Lukijalta: Yhä useampi haluaa mukaan vapaaehtoistoimintaan

Suomessa tehtiin keväällä 2018 laaja tutkimus vapaaehtoisuudesta. Taloustutkimuksen toteuttaman ja Kansalaisareenan, Siviksen ja Kirkkohallituksen teettämän tutkimuksen mukaan yhä useampi osallistuu vapaaehtoistoimintaan, trendi on nouseva.

Naiset ja nuoret tekevät vapaaehtoistyötä eniten, sen sijaan miesten ja ikäihmisten tekemän vapaaehtoistyön määrä on hiljalleen laskenut. Kuitenkin esimerkiksi eläkkeelle siirtyneille auttamishaluisille miehille on järjestöissä suuri tarve.

Vaikka lyhytaikaisen ja verkossa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan määrä on noussut, pitkäkestoinen, järjestöjen kautta kasvokkain tapahtuva vapaaehtoistyö koetaan edelleen tärkeimmäksi.

Entä he, jotka eivät vapaaehtoistoimintaan osallistu?

Tutkimuksen mukaan suurin syy olla osallistumatta vapaaehtoistoimintaan on ajanpuute. Toiseksi suurin syy on yllätyksellisempi: vastaajat kertovat, että kukaan ei ole koskaan pyytänyt heitä mukaan vapaaehtoistoimintaan.

Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminta Suomessa tavoittaa vuosittain yli 80 000 ihmistä. Apua annetaan muun muassa vaikeassa tilanteessa oleville lapsille ja nuorille, kadonneille, yksinäisille ikäihmisille, maahan muuttaneille ja turvapaikanhakijoille, tulipalon uhreille, omaishoitajille ja ensiavun tai henkisen tuen tarpeessa oleville.

Vapaaehtoisemme ovat tukihenkilöitä, ystäviä, ensiavun osaajia, kielikerhon vetäjiä tai maastoon eksyneen etsijöitä. He auttavat läksyjen teossa, vierailevat hoivakodeissa, kouluttavat humanitaarisen oikeuden säännöistä tai koordinoivat ja kannustavat toisia vapaaehtoisia.

Vapaaehtoiset ovat korvaamattomia. Ilman vapaaehtoisiamme avun antaminen tässä laajuudessa olisi mahdotonta.

Vapaaehtoinen valitsee itse toiminnan, johon hän haluaa osallistua. Myös toimintaan käytettävä aika on vapaaehtoisen omassa harkinnassa; osallistua voi hetkeksi esimerkiksi lipaskerääjänä tai toimintaan voi sitoutua pitkäaikaisemmin.

Punainen Risti tarjoaa sekä koulutusta että tukea tehtäviin. Älä pelkää, että pikkusormen antamisesta koko käsi häipyy omasta hallinnasta. Sinä päätät.

Olennaisena osana Punaisen Ristin kaikkea vapaaehtoistoimintaa, myös luottamustehtäviä, on se, ettei toimintaan osallistuville makseta palkkaa. Vapaaehtoisuus on yksi järjestön perusperiaatteista. Periaatetta noudatetaan paikallistasolta järjestön hallitukseen asti.

Palkan sijasta vapaaehtoistoiminta tarjoaa tekijälleen ainutlaatuisia kohtaamisia, auttamisen iloa, oppimisen kokemuksia, mahdollisuuksia laajentaa sosiaalisia verkostoja sekä tavan tukea yhteiskunnan hyvinvointia myös yksilökohtaamisten tasolla. Vapaaehtoistoiminta voi toimia myös väylänä työllistymisessä tarvittavien taitojen oppimiseen.

Punainen Risti tarjoaa jokaiselle kiinnostuneelle järjestön periaatteisiin sitoutuvalle mahdollisuuden toimia merkityksellisiksi kokemiensa arvojen puolesta.

Järjestön tärkein ohjenuora ja periaate on inhimillisyys: inhimillisen kärsimyksen estäminen ja lievittäminen kaikin tavoin on Punaisen Ristin olennaisin tehtävä ja toiminnan päämäärä.

5.12. vietetään Kansainvälistä vapaaehtoisten päivää. Tänään on hyvä päivä ottaa vapaaehtoisuus puheeksi.

Päivä antaa hienon tilaisuuden myös kiittää vapaaehtoisina jo toimivia: teissä on voimaa, lämpöä ja vaikuttavuutta.

Onko sinua jo pyydetty mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Pauli Heikkinen

toiminnanjohtaja

SPR Varsinais-Suomen piiri

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Sivusta seurannut
Missä menee hyväksikäytön raja?
Puolisoni oli joitakin vuosia sitten vapaaehtoistyössä eräässä toisessa järjestössä. Käytännössä hänen tehtävänsä oli toimia siellä jonkun järjestön asiakkaan lapsenvahtina tarvittaessa.

Hyvin nopeasti kävikin niin, että näitä lapsenvahtikeikkoja alkoi tulla todella usein vaikka ainakaan tämän avustettavan ulkoinen varallisuustaso ei antanut syytä olettaa, että hän olisi tarvinnut mitään ilmais...öh, suokaa anteeksi...siis vapaaehtoistyöntekijää lastansa kaitsemaan.

Puolisoni ei myöskään mielestään saanut vapaaehtoistyöstään ansaitsemaansa arvostusta...siis nimenomaan tämän avustettavan taholta vaan häntä ja hänen työpanostaan alettiin pitää itsestäänselvyytenä.

Tämän pettymykseen päättyneen kokemuksen jälkeen hän kyseenalaisti hyvin vahvasti tuon paljonmainostetun, vapaaehtoistyön tuoman "auttamisen ilon"...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »