Lukijalta: Ammattikoulutus avaa ovia ja luotsaa uusille urille

Kun aloitin EU:n työllisyyskomissaarina neljä vuotta sitten, sain selvän tavoitteen: entistä useampia ihmisiä – nuoria ja iäkkäämpiä – on saatava töihin.

Sittemmin EU:hun on syntynyt lähes 12 miljoonaa uutta työpaikkaa. Työssäkäyviä on 239 miljoonaa eli enemmän kuin koskaan ennen, ja nuoria on työttöminä vähemmän kuin koskaan. Tuloksista on syytä olla ylpeä, mutta tekemistä riittää edelleen.

Digitalisaatio, automaatio ja vähähiiliseen talouteen siirtyminen muuttavat arkea ja työelämää. Ne avaavat uusia mahdollisuuksia, mutta luovat myös haasteita.

Haasteisiin vastaamiseksi laadittiin ns. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, jolla tuetaan hyvien työ- ja elinolojen säilymistä muutosten keskellä. Ei ole sattumaa, että pilarin ensimmäinen periaate liittyy koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen: työmarkkinat ovat murroksessa, ja uusissa ammateissa ja tehtävissä tarvitaan uudenlaisia taitoja. 

Olen vakuuttunut siitä, että ammatillisen koulutuksen avulla EU-kansalaiset pystyvät hankkimaan juuri niitä taitoja, joita muuttuvassa maailmassa tarvitaan.

Silti monien nuorten ja heidän vanhempiensa arvoasteikossa ammattikoulutus on vasta toisella sijalla korkeakoulutuksen jälkeen. Myös työssäkäyville ja työnhakijoille ammattikoulutus on harvoin ensimmäinen keino parantaa osaamistaan tai työllistymismahdollisuuksiaan.

Korostan kaikille, että ammattikoulutus on paras apu työnsaannissa. Ammattitutkinnon suorittaneista 75 prosenttia saa töitä pian valmistumisen jälkeen. Tämä osoittaa, että ammatillisessa koulutuksessa opitaan taitoja, joita yrityksissä tarvitaan.

Näistä syistä Euroopan komissio järjestää 5.–9. marraskuuta jo kolmatta kertaa Euroopan ammattitaitoviikon. Tämän vuotuisen teemaviikon aikana on tarjolla satoja ammattikoulutukseen liittyviä tapahtumia eri puolilla Eurooppaa.

Suomessa ammatillinen koulutus voi oikein hyvin. Tällä hetkellä 70 prosenttia keskiasteen koulutuksessa olevista suomalaisista opiskelijoista on ammatillisessa koulutusohjelmassa ja lähes 30 prosenttia aikuisväestöstä osallistuu jonkinlaiseen elinikäisen oppimisen ohjelmaan.

Suomen ammatillisen koulutuksen järjestelmään on myös tehty uudistuksia, joilla pyritään vastaamaan nykyisiin ja tuleviin työmarkkinahaasteisiin.

Toivon, että myös suomalaiset yhteistyökumppanit esittelevät teemaviikon aikana laajalti eri alojen koulutustarjontaa ja -mahdollisuuksia. On tärkeää osoittaa, miten ammatillinen koulutus voi kääntää työuran ja koko elämän kurssia parempaan suuntaan.

Marianne Thyssen

työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari, Euroopan komissio 

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Vaan hallitukset
"Korostan kaikille, että ammattikoulutus on paras apu työnsaannissa. Ammattitutkinnon suorittaneista 75 prosenttia saa töitä pian valmistumisen jälkeen. Tämä osoittaa, että ammatillisessa koulutuksessa opitaan taitoja, joita yrityksissä tarvitaan."

Vaan hallitukset ovat pyrkineet leikkaamaan uudistusten nimissä juuri ammattioppilaitoksilta sekä mustamaalaamaan leikkausten jälkeen tehdyillä tutkimuksilla!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »