Lukijalta: Siirtolapuutarha elää ajassa perinteitä kunnioittaen

Sydämellinen kiitos Sami Tantarimäelle ansiokkaasta kirjoituksesta "Siirtolapuutarha edistää yhteisöllisyyttä" (TS Alio 6.10.). Peltolalaisena luin yhtä lailla Kupittaan kohdalla ajatuksissani Peltolan siirtolapuutarhan nimen.

”Siirtolapuutarhat ovat omaleimaisia aluekokonaisuuksia kiinteinä osina kulttuurihistoriaa ja kaupunkielämää”, kuten Sami Tantarimäki kirjoittaa ja jatkaa: ”Kaupunkiviljely tulisi nähdä osana kestävää kaupunkikehitystä sekä osana taloudellisessa, ympäristöllisessä, sosiaalisessa ja kulttuurisessa mielessä tuottavaa kaupunkimaisemaa.”

Peltolan siirtolapuutarha perustettiin huhtikuussa vuonna 1947, kun Turun kiinteistö- ja rakennuslautakunta hyväksyi kaupunginpuutarhuri Aarno Hellemaan laatiman Peltolan siirtolapuutarhan suunnitelman.

Sodan jälkeinen aika oli taloudellisesti haastavaa ja kaikesta oli pulaa. Rakennustarvikkeita oli vaikea saada muun muassa säännöstelyn vuoksi. Siirtolapuutarhan avulla pyrittiin helpottamaan ruoka-ainepulaa ja asuntopulaa helpotettiin sillä, että majoissa sai asua talvisinkin. Talviasuminen oli ankaraa sähköttömissä kesäasumiseen rakennetuissa lautarakennuksissa.

Peltolan siirtolapuutarhan 220 mökissä asutaan nykyään toukokuusta syyskuun loppuun. Pystyrimoitetut lautaseinämökit on pyritty pitämään alkuperäisen mallin mukaisina.

Punamullan, vihreän ja keltaisen maalin lisäksi on tullut monenlaista väriä mökkien pintoihin, mutta vaatimus punaisesta katosta on edelleen voimassa.

Alkuperäisen istutussuunnitelman mukaiset hedelmäpuut ja marjapensaat ovat säilyttäneet asemansa ja viihtyisyyttä lisäävät perennat ja kesäkukat.

Tämä viihtyisä kaupunkimaisema toimii kohtaamispaikkana muillekin kuin peltolalaisille. Puistoalueen hiekkateillä kulkeminen on luvallista, mutta palstoille meneminen on luvanvaraista.

Kartoitimme Peltolan siirtolapuutarhan arvot pari vuotta sitten. Jäsenistö valitsi seuraavat: yhteishenki, suvaitsevaisuus, ystävällisyys, siirtolapuutarhalaisuus, peltolalaisuus ja vanhat puutarhakasvit. Ensimmäiset viisi sisältyvät yhteisöllisyyteen ja vanhat puutarhakasvit sopivat siirtolapuutarhan perinteiseen tehtävään.

Arvot ovat perustana henkiseen hyvinvointiin ja fyysinen hyvinvointi lisääntyy niitä vanhoja ja uusia puutarhakasveja sekä kokonaisia palstoja hoitaessa.

Yleistä aluetta hoidetaan talkoovoimin. Jokaisella alle 80-vuotiaalla varsinaisella jäsenellä on 12 tunnin talkoovelvoite, mikä kesän aikana tulee suorittaa. 12,5 hehtaarin alueen hoito on haasteellista ja vastuita ja velvoitteita syntyy noin 300 varsinaisen ja perheenjäsenen rekisteröidyssä yhdistyksessä. Turun kaupungin kanssa tehty vuokrasopimus, yhdistyksen omat säännöt ja ohjeet velvoittavat.

Yhteiskunta ja elämä ovat muuttuneet sitten Peltolan siirtolapuutarhan perustamisen ja muutosten vaatimaa avoimuutta ja muuntautumiskykyä tarvitaan.

Valistus-, ohjaus- ja opastustyötä pyritään tekemään niin omassa yhteisössämme kuin siellä vierailevillekin. Esimerkkinä tämän syksyn alakoululuokan päivä Peltolan siirtolapuutarhassa. Sain toimia heidän oppaanaan.

Oppilaat olivat kiinnostuneita Pisun tilan historiasta ja pohtivat viljelyyn liittyviä asioita. Vasta käyttöön saaduilla iPadeillaan he kuvasivat kasveja kasvistoihinsa. Enää ei poimita kasveja maasta, kuten aikaisempina vuosikymmeninä!

Puutarhakierros sujui mallikkaasti banaanienkin kasvua ihmetellen. Pisteenä i:n päälle tulivat vanhat pihaleikit: 10 tikkua laudalla, renkaanheitto ja ketjujen heitto. Voi sitä riemua! Opettajan mielestä tämä retki oli loistava kokonaisuus ja täydellisesti uuteen opetussuunnitelmaankin sopiva! Ja minulle peltolalaisena mieluisa tehtävä herättää sitä mielenkiintoa näin hyödylliseen vapaa-ajanviettoon.

Turun siirtolapuutarhojen vuokrasopimukset päättyvät vuoden 2020 lopussa. Kupittaan siirtolapuutarha on saanut tiedon, että maavuokrasopimus jatkunee entisin ehdoin vuoteen 2025. Peltolan siirtolapuutarha odottaa uuden vuokrasopimuksen luonnosta.

Tutkija Sami Tantarimäen kanssa olen samaa mieltä siitä, että pidemmälle näkyvä tulevaisuus tarjoaa paremmat eväät kuin epävarma ja lyhyt. Keskustelua siis tarvitaan ja uskon, että tutkijan mainitsema kollektiivinen älykkyys puristaa parhaan päätöksen.

Marja-Leena Knuutinen

puheenjohtaja

Peltolan siirtolapuutarhayhdistys ry

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.