Lukijalta: Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan painopiste siirrettävä lapsiperheisiin

Torilla poliitikoilta tivataan: ”Miksi eläkkeitä leikattiin taitetulla indeksillä?” Oikea vastaus on karu: Syntyvien lasten lukumäärä alitti väestön uusiutumistason vuonna 1969.

Eläkejärjestelmämme perustuu siihen, että työssä käyvät maksavat eläkkeellä olevien eläkkeet, väestörakenne on terve, jolloin maksajien ja edunsaajien suhde mahdollistaa eläkkeiden maksun ja että talous tuottaa riittävät varat uudelleen jaettavaksi.

Kun lasten lukumäärä ”taittui”, taittui myös eläkeindeksi maksajien puuttuessa.

Aikaisempien sukupolvien keräämää 200 miljardin euron eläkevarantoa syömällä voi järjestelmää pitää yllä hetkisen. Se ei kuitenkaan muuta kroonista rahoitusongelmaa. Kierrettä syventää väestön ikääntyminen.

Kun työssä käyvät kyselevät, miksi eläkeikää nostettiin ja tuskailevat, miksi kouluja lakkautetaan, on oikea vastaus edelleen sama.

Tuottavatko leikkaukset ja tason lasku ratkaisun julkisten palveluiden rahoitukseen? Eivät, sillä ne eivät korjaa perusongelmaa: liian alhaista nuorten määrää.

Leikkaukset ovat vääjäämätön osa hyvinvointivaltion purkautumista, kun kasvusta on siirrytty supistumisen kierteeseen.

Tuovatko maahantulijat ratkaisun huoltosuhteeseen? Eivät. Tulijoiden työllisyys on keskimäärin kantaväestöä alhaisempi, emmekä maan matalalla palkkatasolla saa huippuosaajia.

Virallisella optimismilla on arvonsa, mutta ei sillä saisi peitellä todellisia rakenteita. Kun lasten määrä kääntyi laskuun, olisi hätäkellojen pitänyt soida.

Mitä on tehtävissä?

Syntyvyys on 1,49 lasta per nainen, mutta suomalaiset haluaisivat keskimäärin 2,44 lasta. Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan painopiste on siirrettävä lapsiperheisiin siten, että nuoret voivat toteuttaa omat lapsitoiveensa.

Lapset ovat mitä tuottavin taloudellinen investointi ja tulevaisuuden ennakkoehto. Kotona tehtävä lastenhoitotyö on tunnustettava arvokkaaksi työksi ja siitä on suotava täysi eläke-etuus. Näin eläkejärjestelmällekin olisi katetta, kouluille käyttöä ja Suomen nuorilla – jos vanhoillakin – valoisa tulevaisuus.

Kysykää poliitikoilta, tutkijoilta ja viranhaltijoilta, mitä juuri he aikovat tehdä. Olemme ratkaisevan kansallisen haasteen edessä.

Juhani Pekkola

FT (Hanken), sosiologian dosentti

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Huuhaata
Maapallon liikaväestö on kaikkien katastrofien äiti, mutta dosentti lietsoo meitä lisääntymään vain entistä enemmän, vaikka Suomen väkiluku jo nyt on aivan liian suuri maan luonnonvarojen kantokykyyn nähden.

Sen sijaan Suomi voisi olla edelläkävijä ja tärkeän esimerkin näyttäjä muille siinä, että väestön määrää voidaan vähentää ja sitä kautta myös hiilijalanjälkeä ja muita ympäristörasitteita pienentää. Mitä tulee taas eläkkeisiin yms. tuloihin, se on pelkkä järjestelykysymys. Vanhakantaisella ns. kasvun ajattelulla ajetaan lopulta kuitenkin vain karille.

Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Parhaat saavat edelleen lapsia
Olen kirjoittajan kanssa sinänsä täysin samaa mieltä tarpeesta tukea lasten hankintaa ja lapsiperheitä.

Väestön uusiutuminen ei kuitenkaan pysähdy nykykehityksellä vaan väkiluku laskee jonkun aikaa kunnes löytää uuden tasapainoaseman. Koko ajan tietyt suvut ja perheet tekevät 2 tai useamman lapsen ja jatkavat sukuaan. Ne ihmiset, joiden kulttuuriin tai geeneihin kuuluu vahva tahto jatkaa sukuaan, jatkavat olemassaoloaan. Ne, jotka ovat liian nirsoja kumppanin suhteen tai luulevat pelastavansa maailman jättämällä lapset tekemättä, hävittävät oman kulttuurinsa ja geeniperimänsä, mutta muut jatkavat edelleen.

Se mitä tulee eläkkeiden kertymiseen, ratkeaa automaatiolla ja koneilla. Nykyään ruoan tuotanto ei vaadi enää kovin monen henkilön työpanosta, joten välttämätön toimeentulo on loppujen lopuksi melko helppo järjestää. Koneet tuottavat muutenkin yhä enemmän ja ihmisten panosta tarvitaan yhä vähemmän. Siksi olisi jopa hyvä jos väkiluku hieman laskee. Sitäpaitsi eliniän piteneminen mahdollistaa sen että ihmiset voivat työskennellä pidempään.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Monta mutkaa
Varmaankin yleinen mielikuva on, että eläkeyhtiöt kerryttävät varoja osakesijoituksilla. Vaikuttavatko ne kansaneläkkeseen? Palkkojen nousulle ja kansaneläkkeille on muodostunut epäsuhta. Onko isompi eläke todella kokonaisuudessaan itse ansaittua, voiko siitä leikata? Digitalisaatio tuo hyötyjä, joita ei voi kohdistaa suoraan henkilöiden palkkoihin. Eläkkeiden määritys ei ole yksioikoista, sosiologian lisäksi tarvitaan taloustietämystä. Onko Hanken kauppakorkeakoulu?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »