Lukijalta: Nuorten eriarvoisuutta piti

vähentää, ei kasvattaa

Hallituksella on 31 kärkihanketta, kuten ”Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta” ja ”Nopeutetaan siirtymistä työelämään”.

Jälkimmäisen toteutukseen kuuluu korkeakoulujen valintakoemenettelyn uudistaminen. Viimeistään vuonna 2020 valtaosa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan todistusten perusteella.

Ensisijainen tavoite on nopeuttaa opintojen aloittamista. Pääsykokeisiin pänttääminen heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen jäisi pois. Tarve osallistua valmennuskursseillekin vähenisi oleellisesti.

Mitä näyttää tapahtuvan?

Kun lukiossa menestymisen merkitys kasvaa, valmennuskurssit siirtyvät lukioon. Nuorten stressi ei vähene vaan aikaistuu: jo 15–16-vuotiaana pitää tietää, mitä valita ja mihin satsata, jotta pääsy jatko-opintoihin varmistuu. Lukiolaisen pitää myös pystyä keskittymään täysipainoisesti koulunkäyntiin.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa puhutaan päivittäin kouluun liittyvistä suorituspaineista, ahdistuksesta ja pelosta, ettei osaa tai jaksa ja putoaa pois pärjääjien joukosta.

Yhteydenotoista kuuluu myös, että nuoret käyvät kouluaan hyvin erilaisissa tilanteissa. Osa huolehtii koulutyönsä ohella sisaruksistaan tai kantaa myös vanhempiensa kuormia: mielenterveys ja -päihdeongelmia, työuupumusta tai vakavia fyysisiä sairauksia.

Osaa kuormittaa perheen köyhyys. Joidenkin on ollut pakko muuttaa yksin opiskelupaikkakunnalle asumaan. Joillakin itsenäistyminen ja oman identiteetin löytäminen on haastava ja lähes kaikki voimat vievä vaihe.

Valintakoeuudistus suosii niitä, joiden nuoruusiän kehitys on tasaista ja kouluun nähden oikea-aikaista ja joilla ei ole esimerkiksi perheeseen liittyviä kuormitustekijöitä.

Kärkihankkeiden tavoitteet ja toimenpiteet tuntuvat lyövän toisiaan poskelle, sillä opiskelijavalintojen uudistus ei ainakaan lisää nuorten hyvinvointia eikä vähennä eriarvoisuutta.

Alaikäinen tarvitsee vanhempiensa tukea valintoja tehdessään ja korkeakoulutetuilla on siihen hyvät lähtökohdat. Hyvätuloisilla perheillä on myös mahdollisuus ostaa lapsen menestymisen tueksi valmennusta.

Heikommista lähtökohdista tulevilta voi huonon lukiomenestyksen vuoksi jäädä yliopisto kokonaan haaveeksi tai se on ainakin reippaasti pidemmän polun päässä.

Kuten lasten kehityksen ja -psykiatrian asiantuntijat 9.8. Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipiteessään vetosivat: nuoret tarvitsevat kasvurauhaa ja aikaa kypsyä.

Opintojen aloittamisen helpottaminen on tärkeä tavoite, mutta se pitäisi pystyä toteuttamaan tasa-arvoisesti ja ilman mielenterveysongelmiksi kasautuvaa stressiä.

Tatjana Pajamäki

auttavien palvelujen päällikkö

Liisa Partio

johtava asiantuntija

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (9)

Vastaa
sitten kaikki voidaan taas unohtaa
Ja taas mennään kohisten kohti vaaleja
" Nuorten eriarvoisuutta piti
vähentää, ei kasvattaa "

Loppuun kulutettua puhetta.
Kun tarkastellaan nuoria, suurin eriarvoistava tekijä on työpaikka. Yksillä on, toisilla ei. Toiseksi suurin, suurimman kanssa suoraan korreloiva on tahto tehdä ja tahto osata ja tahto oppia tekemään. Yksillä semmoinen on, toisilla ei.


MML voisi laskeutua svääreistään maan pinnalle ja päivittää nuorison pääalueen sisällöt. Jos niissä ei ole, niissä ei ole.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ihmettelijä
Vast: Ja taas mennään kohisten kohti vaaleja
Nimim. "sitten kaikki voidaan taas unohtaa": mutta kun ei me pärjätä pelkillä tekijöillä. Joku toinen nimittäin "tekee" aina halvemmalla.

Tarvitaan myös niitä Juhan kuuluisia dosentteja ja muita tutkijoita, joiden työn tulosta ei voida suoraan laskea taseisiin ja tilikirjoihin.

Tai sitten, tervetuloa agraariyhteiskunta ja luokkajako. Joka Juhalle varmaan sopisi. Kyllä kehitysmaissakin herrat elää leveesti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
vakaasti eriarvoistuva
Täysin yksilöllinen yksinäistyjä
"Opiskelu on entistä yksilöllisempää – koulut järjestävät juhlia, mutta silti opiskelija voi jäädä ilman kavereita" kirjoittaa YLE:n Pauliina Tolvanen.
"Lukijalta: Nuorten eriarvoisuutta piti vähentää, ei kasvattaa" tässä lehdessä Liisa Partio.

Pieni ristiriita tavoiteasetannassa. Sekä Liisa Partiolla että Pauliina Tolvasella. Kun opiskelua halutaan yhä pienemmiksi luokiksi ja yhä yksilöllisemmäksi, missä muodostuvat ne ajat, jolloin nuoret ovat yhdessä jossakin. Aikataulut eivät kohtaa. äärimalli: Jokaisella nuorella on vain ja ainoastaan hänelle kohdennettu, hyvin yksinäistävä opiskelu.
Kun halutaan kavereita, kun halutaan tasa-arvoisuutta, kun halutaan …, vaikka mitä, pitää ensin kertojan tajuta, mistä puhuu ja mistä on kyse.

Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jotain tajunnut
Vast: Täysin yksilöllinen yksinäistyjä
Äärimallisi on tosiaan äärimalli, jollaista en ole kuullut kenenkään ajavan takaa. Kyllä kai kaikki sen ymmärtävät, että ryhmässä opiskelu on paitsi sosiaalisempaa, myös tekee opiskeluun sellaisia ulottuvuuksia, joita yksin opiskelevalla ei ole.

Usein hahmotellut 12-18 oppilaan ryhmät opettajineen antavat kyllä jo tarpeeksi sosiaalisia kokemuksia ja mahdollisuuksia, ja eri oppiaineissa kohtaa vielä erilaisia ryhmiä ja opettajia.

Koulun ohella nuorilla on yleensä perhe ja sukulaisia, usein harrastuksia kodin ulkopuolella, naapurusto, tuttavaperheitä. Yksinäisyyden ongelmana harvemmin taitaa olla se, ettei voisi mitenkään ja missään kohdata ihmisiä. Toiset vain jätetään syrjään, toiset taas jäävät itse syrjään. Isot opetusryhmät ja joustamaton massaopetus eivät näitä ratkaise.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Köyhä, irvailtukin -nyt ihan koossa
Miksi suhde on 95/5? Tästä se alkaa!
"Yhteydenotoista kuuluu myös, että nuoret käyvät kouluaan hyvin erilaisissa tilanteissa. Osa huolehtii koulutyönsä ohella sisaruksistaan tai kantaa myös vanhempiensa kuormia: mielenterveys ja -päihdeongelmia, työuupumusta tai vakavia fyysisiä sairauksia."

Kuulostaa enemmänkin otteelta Tuhkimosadusta! Syykin on selvä. Meillä iso prosentti jotka näitä satuja lapsena lukevat elävät vielä aikuisina samassa kuplassa. Iso paha susi tulee ja syö, kuninkaalle on niiattava, helinäkeiju tulee ja taikoo kaiken kurjuuden pois. Valitettavasti näistä henkilöistä ainakin 95% on naisia! He hakeutuvat sosiaali- ja hoiva-alalle voidakseen helliä ja paapoa, ei ratkaista asioita rationaalisesti ja järkeä käyttäen. Järjestöt, virastot jopa poliitiikka se on heidän satumaansa jossa pitää toimia pelastajana ei ratkaisijana! He tekevät työtään suojeluvaistollaan ja satuihin uskoen!

Montako miespuolista opettajaa, sosiaalijärjestön puheenjohtajaa, päiväkodin esimiestä, YLEn käyttämää asiantuntijaa (koskien lapsia/nuoria) olette havainneet?

Puhutaan tasa-arvosta! Emme koskaan saavuta tasa-arvoa jos naiset jatkavat nyyhkytarinoiden ylläpitämistä! Miehillä (tarkoitan järkevillä, rationaalisilla miehillä!) saattaisi olla toisenlainen ote ja ratkaisu "lapsiasioihin", enkä tarkoita hirmuhallitsijan kaltaista (saduista) ongelmapersoonaa joka itse ei ole koskaan kasvanut aikuiseksi (äitinsä kainalossa!).

Voidaanko aloittaa siitä että pääsääntöisesti suomalaiset nuoret elävät paratiisissa verraten esim. Lähi-itään, Itä-Eurooppaan, Latinalaiseen Amerikkaan, tiettyihin Aasian ja Afrikan maihin jne? Ongelmia on, tulee sina olemaan mutta pitääkö niistä tehdä itseään suurempi numero?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
?
Vast: Miksi suhde on 95/5? Tästä se alkaa!
Mistä ihmeen saduista puhut? Mikä on satua ja kuka uskoo siihen?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Köyhä, irvailtukin - nyt ihan koossa
Vast: Miksi suhde on 95/5? Tästä se alkaa!
Lue teksti uudestaan! Voit jopa ymmärtää (jos haluat) kuka elelee satumaailmoissa ja lisäksi välittää ammatikseen sitä edelleen lapsille ja nuorille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
?
Vast: Miksi suhde on 95/5? Tästä se alkaa!
Oma lainauksesi: "Yhteydenotoista kuuluu myös, että nuoret käyvät kouluaan hyvin erilaisissa tilanteissa. Osa huolehtii koulutyönsä ohella sisaruksistaan tai kantaa myös vanhempiensa kuormia: mielenterveys ja -päihdeongelmia, työuupumusta tai vakavia fyysisiä sairauksia."

Onko tämä se "satu"?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Köyhä, irvailtukin - nyt ihan koossa
Vast: Miksi suhde on 95/5? Tästä se alkaa!
Nimenomaan! Kyllä syyt ovat enimmäkseen muualla kuin lainatussa lauseessa kerrotut! Jos taas näin on, miten sitaattini sanoo, niin voidaan hyvällä omallatunnolla syyllistää neuvolat, kuraattorit, kouluterveydenhoitajat! Mihin heitä tarvitaan jos lasten kodin ongelmiin ei puututa ajoissa? Auttaako lässyttely?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »