Lukijalta: Ihmisenä olemisen häpeä ei ole historiallisesti vääjäämätöntä

Ihminen on innokas luokittelemaan asioita ja omaamaan ennakkoluuloja. Emme voi ennalta tietää kaikesta kaikkea, joten käytännössä on välttämätöntä turvautua myös yksinkertaistuksiin.

Ihmiset ovat kautta historian muodostaneet toisistaan mielipiteitä perustuen vähintään siihen yhteisöön, jonka jäseneksi ihminen laskettiin. Aivan samoin ihmiset ovat aina muodostaneet mielipiteitä niistä yksilöistä, joiden on katsottu käyttäytyvän, ajattelevan tai tuntevan eri tavoin kuin muut.

Poikkeavuutta on tulkittu monien eri tulkintakehysten kautta, joten poikkeavuuden rajat ovat vaihdelleet suuresti. Samalla selitysmallit, nimeäminen ja suhtautuminen ovat vaihdelleet.

Euroopassa mielen poikkeavuutta on selitetty lääketieteellisesti yhtä kauan kuin somaattistakin poikkeavuutta. Lääketieteellisen selitysmallin rinnalla meillä on pitkä historia myös uskonnollisilla ja kansanuskoisilla selityksillä.

Modernin psykiatrian ja psykologian myötä tulkintamme poikkeavuudesta ovat siirtyneet hyvin pitkälti psykotieteiden tulkintakehyksen mukaisiksi. Arjessakin muodostetut mielipiteet pohjaavat paljolti psykotieteiden tarjoamille teorioille, käsityksille ja terminologialle.

On siis hyvin inhimillistä luokitella ihmisiä myös yhteisön sisällä. On myös syvästi inhimillistä käyttää luokitteluun nimenomaan niitä välineitä, joita oma kulttuuri omana aikana tarjoaa.

On kuitenkin yksi asia, mikä ei ole puhtaasti ihmiselle luontaista eikä näin ollen esiinny kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa – ja tämä on häpeä.

Mielisairaudet, mielenterveyden häiriöt, F-kirjaimella alkavat diagnoosit, Kela-kortin 112-tunnus, saati avunpyyntö psykotieteiden asiantuntijalta kantavat kaikki kulttuurihistoriallisesti muodostunutta häpeää.

Historian tutkijana näen mekanismeja, joilla tuo häpeä on muodostunut ja näin ollen näen myös ratkaisuja, joilla tuota aivan turhaa häpeää voitaisiin myös hälventää.

Ensinnäkin meidän olisi sisäistettävä – muutoinkin kuin kliseen tasolla –, että me olemme kaikki ihmisiä ja toisen ihmisen diagnoosi on vain ja ainoastaan tämänhetkinen luokittelutapa. Toisessa ajassa ja paikassa kyseistä yksilöä ei välttämättä olisi pidetty poikkeavana tai sitten luokittelu olisi tapahtunut aivan toisin.

Nykyinen tapamme jaotella ihmiset mieleltään terveisiin ja mieleltään häiriintyneisiin on avunsaannin kannalta hyvin käytännöllinen järjestelmä – mutta silti vain yksi mahdollinen luokittelujärjestelmä ja samalla jatkuvan neuvottelun kohteena. Tämän ajoittainen muistaminen helpottaa suhtautumaan kanssaeläjiin samalla arvokkuudella luokitteluista huolimatta.

Ihmisenä elämiseen liittyvän häpeän poistamiseen ei kuitenkaan riitä ainoastaan arkipäiväisessä kanssakäymisessä osoitettu kaikkien kunnioitus.

Mielen toimintaan liittyvä häpeä ei voi kadota, jos avun pyytämisestä ja vastaanottamisesta seurannut luokittelu vaikuttaa ihmisen elämään negatiivisesti yhä vuosienkin päästä muun muassa kielteisenä vakuutuspäätöksenä tai työnhaussa epäonnistumisena papereista löytyneen diagnoosin tähden.

Muutosta on tapahduttava siis myös yksityisen ja julkisen sektorin käytäntöjen tasolla.

Kukaan ei hyödy häpeästä, se on puhtaasti tuhoavaa.

Ihmisenä ehdottaisin, että annetaan kaikkien muidenkin olla ihmisiä. Me kaikki kohtaamme ongelmia ja saamme joskus apua. Jotkut saavat tuota apua mielenterveyssektorilta ja avun hakemisen ja vastaanottamisen rohkeudesta pitäisi kehua – ei rangaista.

Annastiina Mäkilä

kulttuurihistorian tohtorikoulutettava, joka tutkii masennus-käsitysten lähihistoriaa

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
AS
Y'a Pas De Honte
Hienoa, että on niitä joita

aihealue kiinnostaa niin inhimillisellä, akateemisella kuin ammatillisella tasollakin myös tiukan sote-kehyksen ulkopuolella. Tärkeää työtä, varsinkin kun erilaisuus on taas enenevästi niidenkin tähtäimessä jotka ajavat omia kyynisiä valtapyrkimyksiään ulkopuolisiksi leimaamiensa ritualistisella hyväksikäytöllä ja kiusalla.

Kiitos.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
A. M.
.
Toisenlaisen ja laajemman näkökulman mahdollistaa ainakin vielä toistaiseksi erilaisten säätiöiden tarjoama rahoitus. Koen itse aihepiirin hyvin mielekkääksi ja tärkeäksi, mutta yliopiston ulkopuolella ja ilman rahoitusta tätäkään tutkimusta ei tehtäisi eikä tätä mielipidekirjoitusta olisi syntynyt. Yliopistoilla (ja koulutuksella muutoinkin) on paikkansa.

Kiitos sinulle palautteen antaja, arvostan sitä.

Ystävällisin terveisin,
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »