Vihreiden turkulainen varavaltuutettu Janne Salakka kirjoitti (TS 10.8.), että lait voivat olla moraalisesti kestämättömiä, jolloin niiden rikkominen on oikein. Salakka myös väitti, että Aino Pennasen toiminnan vertaamisella Rosa Parksiin, Gandhiin ja apartheidia vastustaneisiin ei ole tarkoitus rinnastaa Pennasta näihin vaan osoittaa esimerkein, miksi kansalaistottelemattomuus ei aina ole yksioikoisesti väärin.

Esimerkissä on kuitenkin ongelma, sillä Suomessa ei ole rasistista lainsäädäntöä, vaan ehkä koko maailman demokraattisimman prosessin kautta syntyneet lait.

On tietysti totta, että mitkään lait eivät ole täydellisiä, mutta siksi meillä on myös kattava oikeudellinen järjestelmä, joka antaa kansalaisille mahdollisuuden alistaa heitä koskevat viranomaispäätökset useamman oikeusasteen tarkistettaviksi.

Järjestelmä koskee myös Suomesta turvapaikkaa hakevia. Mahdollinen palauttaminen tapahtuu vasta kun asianomaisen hakijan asia – sikäli kuin hän on halunnut – on käsitelty hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Palautus ei siis voi tapahtua vain yhden viranomaisen ratkaisun pohjalta.

Salakka kirjoittaa, että lakia tulee lähtökohtaisesti noudattaa, mutta että harkittu ja väkivallaton kansalaistottelemattomuus on osa demokraattista yhteiskuntaa.

Liberaalissa demokratiassa sananvapaus, mielipiteenvapaus ja mielenosoitusvapaus ovat turvattuja. Kansalaistottelemattomuus on kuitenkin harmaata aluetta, jolla liikutaan, kun estetään satojen lentomatkustajien pääsy määränpäähänsä siksi, että koetaan olemassa olevan lainsäädännön olevan moraalisesti väärin.

Liberaali oikeusvaltio perustuu luottamukseen, että kaikki viranomaistoiminta nojautuu vain ja ainoastaan vapailla vaaleilla valitun kansanedustuslaitoksen säätämiin lakeihin. Viranomaistoimintaan kohdistuva kansalaistottelemattomuus ei ole demokratiaa. Sen on anarkiaa.

Vihreitten omaksuma toimintamalli on Suomen kaltaisessa vakiintuneessa demokratiassa vaarallinen, jopa pelottava.

Jukka Helttula

hallintotieteitten tohtori

Kaarina