Lukijalta: Uuden lapsenhuoltolain suojattava henkiseltä väkivallalta

Tara Jaakkola

Mitä tekee ihminen, joka joutuu vaikka pahoinpitelyn kohteeksi? Mitä tekee ihminen, jonka kotiin on murtauduttu? Mitä tekee ihminen, jonka auto on varastettu? Mitä tekee esimerkiksi yritys, joka joutuu sopimusrikkomuksen kohteeksi?

Todennäköisimmin nämä päätyvät hakemaan oikeutta tuomioistuimeen.

Mitä jos vakiintunut oikeuskäytäntö olisikin, että pahoinpitelijöitä, murtovarkaita ja autovarkaita ei saisikaan rangaista? Mitä jos lakiin kirjoitettaisiinkin vain, että olisi ihan kiva, jos ihmiset eivät pahoinpitelisi toisiaan eivätkä varastaisi toistensa omaisuutta?

Tuomari tekisi päätöksen vaikka autovarkaustapauksessa seuraavasti: auto jää varkaalle, koska hän on jo tottunut pitämään sitä. Auton alkuperäisen omistajan katsotaan jo tottuneen olemaan ilman autoa. Olosuhteet ovat vakiintuneet.

Jos autovarkaalla (siis autoa pääosin nykyään käyttävällä ihmisellä) ei ole varaa auton polttoaineeseen, niin auton aiempi haltija voitaisiin tuomita korvaamaan nykyiselle haltijalle myös polttoainekustannukset. Hänellähän on siihen ollut aiemminkin varaa.

Ei hätää. Kyseinen käytäntö on totta ainoastaan huoltoriidassa.

Esimerkkiin voidaan toki kohdistaa ansaittua ja aiheellista kritiikkiä, koska siinä käytännössä verrataan lasta autoon. Lapsen esineellistäminen ei kuitenkaan ollut esimerkin tarkoitus.

Tarkoitus oli valottaa, miltä tuntuu huoltoriidan siitä osapuolesta, joka vain haluasi olla oman lapsensa elämässä, mutta on törmännyt siihen, ettei hänellä ole lain suojaa.

Oikeuskäytäntö lähtökohtaisesti sallii häneen kohdistuvan kiusaamisen, ja viranomaisten mielestä se on hänen oma ongelmansa.

Huoltokiusaamista kokemattoman on vaikea käytännön tasolla ymmärtää sitä toivottomuutta ja turhautumista, jota se aiheuttaa.

Usko oikeuteen, totuuteen ja rehellisyyteen on kovalla koetuksella. Kun entinen rakkain ihminen vetää hihastaan tekaistun väkivallanuhkaväitteen tai pahimmillaan insestiepäilyn, on kenen tahansa psyyke kovilla. Kun oma lapsi suullaan kertoo, ettei halua tavata sinua, on kovinkin karju polvillaan.

Tässä pelissä härskimpi voittaa. Oikeus, totuus, rehellisyys, lapsen etu ja lapsen oikeus poljetaan maahan.

Miksi tämä kansantajuisesti epäoikeudenmukainen toiminta saa jatkua?

Totuuden selvittäminen voi olla haastavaa. Huoltoriidassa ei ole kyse asiasta, jonka poliisi tutkisi ja selvittäisi. Ei, koska oikeuskäytäntö ei huoltoriidassa vakiintuneen käytännön vuoksi etsi sitä, joka riitelee, ylläpitää riitaa tai valehtelee. Tämä on johtanut rajattomaan riitaan ja valehteluun.

Eduskunnalle luovutettu luonnos uudesta lapsenhuoltolaista uudistaa vain vähän. Malliksi voisi ottaa Belgian vuoden 2006 lain. Sen mukaan on pyrittävä hoitoajan jakamiseen tasan pystyvien vanhempien välillä.

Ruotsissa jo liki puolet erolapsista asuu puoliksi kummallakin vanhemmalla, Belgiassa melkein 30 prosenttia. Yhdysvaltojen Arizonassa luovuttiin sanoista lähi- ja etävanhempi 2013, ja Kentuckyssa säädettiin 2018 Belgiaa vastaava laki.

Kaksi kotia ei uhkaa erolasten hyvinvointia vaan kymmenien kansainvälisten tutkimusten mukaan tukee sitä. Strasbourgissa ensi marraskuussa kokoontuvat psykologit, sosiologit ja oikeustieteilijät pohtivat, miten vakuuttaa lainsäätäjät näistä kiistattomista tutkimustuloksista.

Viekäämme sana kansanedustajille, että lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa.

Petri Kolmonen

puheenjohtaja

Isät lasten asialla ry

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

kiitos kirjoituksesta
Kuvio on hieman eri kun huoltoriita on sijaisvanhemmat vast. biovanhemmat, mutta samat ongelmat on nähtävissä. Sijaisvanhemmille/perhekodeille maksetaan aivan samasta valtion/kunnan kassasta, josta myös tuki maksettaisiin perheille. Verovaroilla tuetaan lapsien repimistä sijais/perhekotiperheeseen, vaikka aivan ilmeistä monen lapsen kohdalla on, että yhtähyvin he voisivat asua bioperheessä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Väkivallan muodot
Ahteen tapaus on tiettävästi ainoa laatuaan, missä henkistä väkivaltaa on tuomioistuimessa käsitelty pahoinpitelynä.

Taloudellista väkivaltaakin käsitellään kyllä kiskonnan ja työsyrjinnän puitteissa.

Kemiallista väkivaltaakaan ei juurikaan tunnisteta.

Esimerkiksi syndroma munchenhausen by proxy: n kaltainen ilmiö voi syntyä pitkän huoltokiistan yhteydessä. Missä toinen huoltaja aiheuttaa tai käyttää henkisellä- ja taloudellisella väkivallalla aiheuttamiaan lapsen psyykkisiä oireita hyväkseen ja vääristää lapsen lapsuusmuistoja. Vuosien vieraannuttaminen ja oireiden sepittäminen yhdessä saa hoitotahon määräämään lapselle lääkkeitä. Lisäksi lapsen tarinat voidaan muuttaa psykiatrin lausunnon avulla faktaksi huoltajuusoikeudenkäyntiin.

Näin on saatu kaikki kolme edellä mainittua väkivallan muotoa ympättyä huomaamattomasti yhteen lapseen kohdistuvaksi.

Lapsi mielii kaltoinkohtelevaa vanhempaansa, mikä saa helposti ammatti-ihmisenkin uskomaan sitä mitä hänelle taidokkaasti uskotellaan. Todellisen ammattilaisen tulisi kuitenkin voida tunnistaa lääketieteen tueteellisesti tunnistamia ilmiöitä. Eikä vain suorilla pumpata nuori täyteen lääkkeitä.

Selvää on että lapsi vahingoittuu pitkään jatkuvasta henkisen- ja taloudellisen väkivallan kuviosta ja se pitäisi voida erottaa selkeästi ja tutkia milloin lapsen psyyke on vaurioitumassa huoltajan vahingollisen toiminnan seurauksena.

Käytännössä pwrsoonallisuushäiriödiagnoosin omaava vanhempi kykenee tuhoamaan lapsensa viranomaisten ja hoitotahon silmien alla ilman että siihen kukaan puuttuu millään tavalla. Päin vastoin, ajetaan lapsi/ nuori kaltoinkohtelevan vanhemman armoille.

Anniina Kaittila on mm tehnyt tutkimuksen taloudellisen väkivallan ilmiöistä parisuhteissa vuonna 2017.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »