Lukijoilta: Metsäpalon taustalla on usein ihminen

Turun Sanomien pääkirjoituksessa 20.7.2018 pohdittiin suurten metsäpalojen tulevan usein yllätyksenä. Kirjoituksen yhtenä loppuhavaintona oli, että avohakkuut ehkäisevät latvapaloja ja siten olisivat tuossa mielessä kannatettavampia, kuin poimintahakkuut. Yhdenlainen näkökulma sekin on.

Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin todeta, että mikään maasto- tai metsäpalo ei syty itsestään. Pois jätän tässä kohtaa normaaleista luonnonilmiöistä johtuvat palot, kuten ukkosen salaman iskun aiheuttamat palot ja turvetuotannon palot. Pääsääntöisesti syttymisten takana on ihmisten varomattomuus tai huolimattomuus. Moni palo on lähtenyt nuotioista, kipinöivistä töistä, roskien poltoista, lasinsiruista, tupakoinnista jne.

Pääkirjoituksessa viitattiin viime päivien Pyhärannan suurmetsäpaloon ja kerrottiin, että ensimmäisten arvailujen mukaan palo olisi alkanut metsäkoneen kipinästä. Poliisi suorittaa asiassa tutkintaa, joten asia selvinnee lopullisesti myöhemmin. Kuitenkin tuo mahdollisuus syttymissyystä on varsin mielenkiintoinen, koska yleensä vahinkoja tulisi ennalta ehkäistä ja siinäkin hakea yksinkertaisia ratkaisuja.

Ennalta ehkäisevänä toimena tulisikin maa- ja metsätalousministeriön ja sisäministeriön pohtia valtakunnan tasolla metsätöiden rajoittamista metsäpalovaroitusten tai etenkin pitkään jatkuneen äärimmäisen kuivuuden aikana. Nämä jaksot keskittyvät varsin yleisesti keskikesään, jolloin myös linnuston pesimäkaudet ovat menossa.

Vaikkakin pääkirjoituksen johtopäätöksen perusteella latvapalojen ehkäisemiseksi käytettäisiin ainoastaan avohakkuita, niin aina ei vaikuta siltä että bioenergian talteenotto eli latvusten ja oksien talteenotto toimisi Suomessa riittävän kattavasti. Näin ollen avohakatunkin metsän sammuttaminen on varsin haasteellista ja vaikeata. Toisaalta ei se ole helppoa sammuttaa sellaistakaan metsää, josta bioenergia on kerätty talteen. Metsätaloutta on syytä kehittää uusiin toimintatapoihin ja tähän uskon Suomesta löytyvän vahvaa osaamista.

Pyhärannan suurmetsäpalon hoitaminen on osoittanut hyvin toimivan viranomaisyhteistyöverkoston verrattuna länsinaapuriimme. Pelastustoimi vaikuttaa median perusteella toimineen erinomaisesti, vaikkakin pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien henkilöstö onkin varmasti ollut äärirajoilla. Yhteistyö ylitse maakuntarajojen on toiminut mallikkaasti, kun sammutusapua on saatu Satakunnasta, Kanta-Hämeestä ja Pirkanmaalta, kuin myös Länsi-Uudeltamaalta. Kiitokset kaikille onnettomuuden parissa työskenneille.

Sote-uudistuksen osana ollaan pelastustointa siirtämässä maakuntien vastattavaksi. Siis samaan pakettiin, kuin sitä huomattavasti suuremmat sosiaali- ja terveystoimen tehtävät. Toivottavasti siinä yhteydessä ei halata pelastustointa hengiltä, vaan annetaan sillekin elintilaa ja riittävä rahoitus jatkossakin yhtenä elintärkeänä palveluna.

Janne Aso

kaupunginhallituksen jäsen,

kaupunginvaltuutettu (kok)

Kaarina

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.