Lukijalta: Superia vai tavallista

Mikä ihme tekee kaksinivelisestä linja-autosta sellaisen unelmalaitteen, joka on esillä kaikissa mahdollisissa yhteyksissä. Turkuunhan puuhattiin nivelbusseja jo aikaisemminkin, mutta hanke kaatui kaluston hyöty- hintasuhteeseen.

Kaksi suurta suomalaista kaupunkia ovat palanneet aikaan ilman niveliä ja ehkä Turun pitäisi ottaa esimerkkiä ilman todella kalliita kokeiluja.

Sähköbussi on loistava keksintö, joskin siinäkin on puutteensa, joita tällä ykköslinjan kokeilulla on mahdollista kartoittaa ja poistaa laajempaa tuotantoa ajatellen.

Linja-autoja puolletaan ehkä jossain määrin ansaitusti sillä, että reittien muutokset ovat helpommat kuin kiskoliikenteestä puhuttaessa.

Kaksinivelistä rumilusta ei aivan jokaiselle polulle kuitenkaan ole mahdollista ohjata, sillä sekin vaatii tilansa, ehkä hieman enemmän kuin nykyiset ajokit. Omakotialueiden asukkaat eivät ainakaan kaikki ole kovin ihastuneita talojaan keinuttaviin telibusseihinkaan.

Nykykalustoon verrattuna  kalliimpi hankintahinta ja lyhyempi käyttöikä tekevät ”superbusseista” ratikan veroisen rahasyöpön, eli sillä argumentilla niiden ylistäminen on perusteetonta.

Kumpikin ratkaisu pohjautuu koko reittijärjestelmän uudistamiseen. Se tarkoittaa pahimmillaan sitä, että perustetaan runkolinjat, jotka sitten vievät johonkin matkakeskukseen tai solmuun, josta matka jatkuu vaihdon jälkeen määränpäähän.

Tätä ennen on ollut vaihto runkolinjalle jonkun, esimerkiksi lähiön laidalla. Runkolinjoista halutaan tehdä nopeat ja tehokkaat. Se tarkoittaa, että pysäkinvälit pitenevät ja reitit suoristuvat ja matkustajien pitää etsiä palvelu, mistä sen sitten löytääkin.

On myös annettu ymmärtää, että linjan ympärille keskitettäisiin kaavoittamalla sen käyttäjäjoukko. Silloin on ratikkalinjan perustaminen oikea vaihtoehto, sillä se olisi houkutin hyvänä ja nopeana yhteytenä esimerkiksi työmatkoja ajatellen. Sen toteutuminen kestää kuitenkin aikansa ennen kuin käyttäjien keskittyminen toteutuu.

Eräs ja mielestäni hyvin kannatettava vaihtoehto olisi nykyisen järjestelmän ylläpito.

Kattava reittiverkosto, kohtuullineen saavutettavuus ja palveluntarjonta puoltaisivat sitä ja olisivat ehkä tae sillekin, että palvelun käyttö lisääntyisi, koska se olisi helppo, nopea ja halpa tapa kulkea.

Tietenkin yksi asia kumoaa tämän argumentin. Kun on suuremmat yksiköt tarvitaan vähemmän kuljettajia ja se tekee liikenteestä tuottajalle edullista, eikö totta. Sillä kompensoituu tietenkin niiden hienojen bussien hoitokulujen ero nykymalliseen kalustoon verrattuna.

Salosem Paavo

Nykynen tupafundeeraaja

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Lukijoilta