Lukijalta: Ei-toivottuja ruokavieraita

Yli kolme miljoonaa suomalaista ostaa kalansa kaupan kalatiskiltä. Ja hyvä niin. Kalan terveysvaikutukset ovat kiistattomat.

Erityisesti pimeämpänä vuodenaikana kalasta ja varsinkin rasvaisesta kalasta ravintoomme tuleva D-vitamiini on erityisen tärkeä. Kalaa siis pitäisi syödä vähintäänkin kaksi kertaa viikossa, useampikaan kerta ei olisi pahaksi.

Kala-ateriallemme on kuitenkin saapunut uusia "ruokavieraita". Pöydässämme istuu saaliskalaamme syömässä kuvitteellisen nelihenkisen perheemme lisäksi kaksi harmaahyljettä, itämerennorppa ja ainakin neljä merimetsoa. Sekä yksi virkamies. Selkeä enemmistö siis.

Meille neljälle jää kalasta syötäväksi noin kolmannes, kaksi kolmannesta on mennyt muihin, ei ainakaan minun mielestäni "parempiin suihin".

Kotimaisen luonnonkalan määrä vuosittaisesta kulutuksestamme on pudonnut alle seitsemän prosentin! Häpeällistä.

Merimetsot ovat ulkosaariston ensin tyhjennettyään siirtyneet pesimään yhä lähemmäs rannikkoa ja kalojen tärkeitä kutualueita. Kohta varmasti sisävesillekin. Hylkeet, koska ulkosaariston kalakannat ovat jo romahtaneet, perässä.

Kuluttajan kannalta tärkein rannikonläheinen verkkokalastus on käynyt jo jääaikaa lukuun ottamatta täysin mahdottomaksi.

Mutta mitäpä tekee ministeriön virkamies? Keksii yhä uusia rajoituksia, byrokratiaa, suojelualueita, joissa kalat suojellaan pois kuluttajan ruokapöydistä hylkeiden ja merimetsojen ruoaksi.

Ja EU:sta tulevia määräyksiä toteutetaan, että saadaan suomalainen kalastus väkisin väännettyä EU-muottiin. Tuhoisin seurauksin. Ammattikalastajien määrä on 2000-luvulla puolittunut ja kehitys jatkuu.

Varsinaisia ammattikalastajia on Suomessa nykyään jo vähemmän kun Saimaalla norppia. Nykyiset toimintatavat tekevät perinteisen rannikonläheisen kalastuselinkeinon pian jäljelle jääneidenkin osalta mahdottomaksi.

On ihan oikeasti viimeisiä hetkiä siirtää byrokraattien toimenpiteet, jotka siis toistaiseksi ovat keskittyneet perheemme ruokapöydän ei-toivottujen ruokavieraiden lisäämiseen, niiden vähentämiseen siedettävälle tasolle. Aikaa ei enää ole uusien komiteoiden ja työryhmien perustamiseen ja ikävien asioiden niihin hautaamiseen. Nyt pitää poliitikkojen ja virkamiesten toimia.

Yksi hylje syö päivässä noin kuusi kiloa kalaa vuoden jokaisena päivänä, vuodessa noin 2000 kiloa, merimetsokin toistasataa. Suomalainen kotimaista kalaa koko vuoden aikana noin neljä kiloa.

Pitäisikö olla huolissaan? Kyllä pitäisi.

Paavo Paju

Hamina

KesäHankolainen

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pois kaikki eläimet? Vai ne jotka saastuttivat?
Paavo Pajulle D-vitamiinitäpinöissään: Itämeri on niin saastunut, ettei siitä nostettua silakkaa saa käyttää rehuksikaan. Tästä, kuten meren rehevöitymisestäkin, ovat vastuussa edelliset sukupolvet jotka nyt haikailevat kalojensa perään. Seuraavat sukupolvet maksavat tästä hedelmöityshoidoissa. Onneksi hylkeitä tai merimetsoja PCB:t, DDT:t sun muut eivät tunnu haittaavan - vielä. Joten syökööt pois.

Joten häpeät vain itsellesi ja ole ihmeessä huolissaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Pois kaikki eläimet? Vai ne jotka saastuttivat?
Anteeksi, mutta en ymmärrä kommenttiasi. Oletko hylkeiden ja merimetsojen harvennusta vastaan vai sen puolesta? Se olisi ihan fiksua mainita, kun kommentoi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Pois kaikki eläimet? Vai ne jotka saastuttivat?
Nyt puhuu "Ajags" kyllä omiaan, sillä olen syönyt silakkaa viimeiset 20 vuotta ja syön edelleenkin muiden kalojen lisäksi.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kummallista
Asun ulkosaaristossa. Kalastan. Näen päivittäin merimetsoja, ja merikotkia, hylkeitäkin aika usein. Verkkoni ovat kuitenkin saaneet olla rauhassa. En ymmärrä tätä hysteriaa. Kalakannat ovat ehkä vähentyneet, mutta syy on ihmisen toiminassa, ei eläimissä, joilla on yhtäläinen oikeus ravintoon kuin meilläkin.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Puhutaan asiasta
On syytä korjata ”Ajacsin” väärät tiedot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurannoissa on todettu, että silakan dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ovat nyt enimmäkseen alle EUn asettaman raja-arvon (6,5 pg TEQ/g tp) (THL 2017). Tilanne näyttää siten erittäin hyvältä.

Selvennyksen vuoksi kerrottakoon, että EU ei tehnyt dioksiinidirektiiviä kalaa varten, vaan kyseessä on kaikkien elintarvikkeiden valvonta. Toisin kuin keskieurooppalaisilla suomalaisten tärkein dioksiinilähde on kala. Kalasta huolimatta suomalaisten dioksiinipitoisuudet ovat vain puolet keskieurooppalaisista. Kaikkein eniten dioksiinia kertyy kalan suurkuluttajiin eli ammattikalastajiin. Tämä väestöryhmä on miltei kaikilla mittareilla mitattuna terveempää kuin muu suomalainen väestö. Kalasta saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin kalan sisältämien ympäristömyrkkyjen mahdolliset haitat (THL 2012).

”Skäri” onnittelut sinulle, olet onnistunut löytämään hylkeiltä suojaisia kalastuspaikkoja. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Yli puolet Suomen rannikon päätoimista kalastajista on joutunut luopumaan ammatistaan 2000-luvulla. Kaiken kehitystyön ja jatkuvuuden suurimpana esteenä ovat kestämättömän suuret hyljekannat. On jo pitkään ollut selvää, että kysymyksessä eivät enää ole yksittäiset ongelmahylkeet.

Samalla kun kalastajamäärä on romahtanut, Itämeren harmaahyljekanta on yli kolminkertaistunut ja merimetsokanta monikymmenkertaistunut. Molemmat lajit ovat saavuttaneet suotuisan suojelun tason jo 2000-luvun alkupuolella. Uusimman kansainvälisen tutkimuksen mukaan niillä on vaikutusta rannikon kalakantoihin (Hansson ym. 2017). Paavo Paju tuskin olisi kirjoittanut ongelmasta vain lämpimikseen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lukijoilta