Lukijalta: Superbussi on riski-investointi, johon Turulla ei ole varaa

Onko superbusseja kaavaileva Turku tekemässä suuren virheen, kysyi Helsingin Sanomien otsikko 5.3. Samaa mietin itsekin: Superbussilinjaa myydään edullisena ratkaisuna, mutta pelkään sen tulevan kaupungille vielä yllättävän kalliiksi.

"Yhden raitiolinjan tavoittelussa näyttää ennestään tunnetumman raitsikan imago hakkaavan karusti aidot ilmastotavoitteet", kirjoitti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus blogissaan Turkulaisessa lauantaina 3.3. Tässä hän sortui paitsi päättäjäkollegoidensa tökeröön vähättelyyn, myös paljastamaan, että bussin puolustus perustuu pitkälti oletuksiin ja mielikuviin.

Katteluksen väite paremmista ilmastotuloksista pohjaa ensinnäkin siihen, että valtuusto päättäisi rakentaa superbussilinjojen verkoston. Verkostoajatus perustuu yhteen mainintaan raitiotieselvityksen johtopäätöksissä, eikä sen kannattavuutta, kokonaiskustannusta tai vertailua vastaavaan raitiotieverkkoon ole selvitetty. Tämän perusteella ei bussiverkostosta voida päättää.

Toisekseen perustelut tekevät uskaliaita oletuksia täyssähköisten kaksinivelbussien kestävyydestä.

Nivelbusseista on Suomessa pitkälti luovuttu niiden huonon kestävyyden takia. Turun sähkö- ja hybridibussit kestävät talvea vaihtelevasti, ja akkutehoa joudutaan paikkaamaan dieselillä.  

Euroopan ensimmäiset akkukäyttöiset kaksinivelbussit hankitaan vasta syksyllä 2018 Nantesiin, jossa selvästi lämpimämmän ilmaston ansiosta jopa tavallisten bussien käyttöikä on pidempi.

Superbussipäätös tehtäisiin siis tietäen, että kaluston toimivuus nähdään vasta käytössä.

Ilmastotavoitteet jäävät haaveeksi, jos kalusto on jatkuvasti huollossa tai se joudutaan jälkeenpäin vaihtamaan kaasukäyttöiseen, rengaspölystä puhumattakaan.

Lopputuloksesta riippumatta hankintapäätös on mielestäni tehtävä samaan tapaan kuin Tampereella: Tarjouskilpailu on tehtävä sitovana ja esimerkiksi 40 vuoden elinkaarikustannukset huomioiden. Vain näin voidaan välttää suuri virhe, joka aiheuttaa mittavia kustannuksia vuosiksi myöhemmin.

Riina Lumme

Turun kaupunginvaltuutettu ja seudullisen joukkoliikennelautakunnan jäsen (vihr)

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Koekaniinit
Turku on tässä ryhtymässä pohjoisissa oloissa täysin testaamattoman järjestelmän koekaniiniksi, vain koska järjestelmä näytää halvalta. Päätöksen lopulliset kustannukset ja seuraukset näkyvät hyvässä lykyssä vasta 4-5 vaalikauden jälkeen. Siinä vaiheessa moni nykyinen päättäjä on jo eläkkeellä tai mullan alla. Nuoren polven poliitikot ovat muissa hommissa tai unohtaneet vanhat päätöksensä.

Raitiotie todettiin selvityksessä ylivoimaisesti parhaaksi vaihtoehdoksi. "Superbussia" puoltaa vain näennäisesti halvempi hinta ja niissäkin laskelmissa oli kauppiaalla sormi vaa'alla.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Koekaniinit
Olen samaa mieltä, että asiat eivät ole niin kuin näyttävät. Kumpikin vaihtoehto on jo todistettu parhaaksi.

Tosiasiassa monessa yhteydessä on varmuudella osoitettu, että Turku on molempiin liian pieni ja herkkä kaupunki, ja voittajia liian vähän. Moni arvelee, että keskustelulla yritetään peittää taustalla tapahtuvia isoja ja peruuttamattomia päätöksiä.

Kuten olette huomanneet, lobbauskeskusteluissa on helppo olla asiantuntija, väittää perustelematta mitä vain ja viljellä valheita. Toistaiseksi nämä laaditut selvitykset jne. ovat olleet pintaraapaisuna sitä luokkaa, että jos niiden perusteella tehdään lopullinen päätös, se on todennäköisesti väärä.

On toistuvasti ehdotettu, että raitsikka- ja superbussisuunnitelmia siirretään kauas tulevaisuuteen odottamaan jo kynnyksellä olevan tekniikan kehittymistä ja kuntatalouden paranemista. Nykyisin tyydyttävästi toimivaa julkista liikennettä voidaan parantaa monin keinoin, vaikkapa käyttämällä optimointi- ja simulointimalleja linja- ja aikataulusuunnittelussa ja lisäämällä ruuhkaisella linjalla bussien kapasiteettia kerrosbusseilla. Kenellä on odotuksia tonttinsa hinnan reippaasta noususta malttaa vielä odotella tilipäivää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Raitsikka on paljon suurempi riski
Paljonko nivelen korjaus maksaa? Luulisi homman onnistuvan muutamalla tonnilla, ei se kovin mutkikasta voi olla. Näyttää muuten noissa raitsikoissakin olevan nivel ja haitari. Kustannusero bussin ja ratikan välillä on satoja miljoonia. Eivät nivelkorjaukset sitä poista tai edes kavenna. Paras vaihtoehto on silti aikalisä, koska siihen ei sisälly kummoistakaan riskiä. Ainoat, joilla on kiire, ovat vihreät, sillä he ovat juuri päässeet kiinni vallan kahvaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Raitsikka on paljon suurempi riski
Kuka niistä mutterien ja muiden härpäkkeiden hinnoista niin selvillä olisi, mutta tosiasia on, että kaksi suurta kaupunkia Helsinki ja Tampere luopuivat nivelbusseista, koska niillä ei saavutettu tavoiteltua hyöt6yä. Bussin käyttöikä on päästömääräyksetkin huomioiden enintään 15 vuotta kun se ratikan kodalla on kaksin- tai kolminkertainen. Näitä superbusseiksi ylväästi kutsuttuja matoja ei viedä mihin tahansa poikkeusreitille sen enempää kuin raitiovaunuakaan, joten se argumentti on tässä keskustelussa hyödytön. Oikeastaan tässä vaiheessa on turhaa kinata siitä, kumpi on parempi vaihtoehto, kun nykyinen järjestelmä toimii loistavasti. Reitit kattavat kaupungin melko tiheästi ja vuoronvälitkin ova matkustajien kannalta katsoen melko kohtuulliset. Raitiovaunuilla tai niillä supereilla ei suuria saavuteta. Vuorovälit pitenevät ja reittejä keskitetään, pysäkkejä harvennetaan ja matka sen jonkin kyytiin ja siitä kotiin pitenee useimmilla palvelujen käyttäjillä. Palvelutason säilyttäminen on tä'keää, sillä sen avulla turvataan myös se, että käyttäjämaksuilla cvrt vesi, sähkö terveys- voidaan kattaa riittävän suuri osa järjestelmän kutsannuksista
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ja ratikka vielä suurempi riski
Pitkälle tulevaisuuteen menevät infrainvestoinnit sisältävät aina spekulatiivisia komponentteja elinkaariarvioissaan ja on hyvä että jopa vihreät ovat oivaltaneet tämän.

Olisi mielenkiintoista nähdä laskelma jossa ratikasta Turun kokoiseen kylään saadaan kannattava investointi ympäristössä jossa rahalla onkin hinta. Samaten olisi mielenkiintoista nähdä ratikan takaisinmaksu suunnitelma. Itse en olisi niin itsekäs että laittaisin lastenlapsien päälle raskaan velkataakan ideologisen muistomerkin rakentamisesta.


Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ja ratikka vielä suurempi riski
Uusia raitiotielinjoja täällä Pohjoismaissa rakentavat/ovat aloittamassa mm. Odense, Lund, Tampere, köpenhamina sekä Uppsala. Odensessa esimerkiksi päätettyjä investointeja raitiotiekäytävän vaikutusalueen rakentamiseen on 2 mrd € edestä. Nimenomaan raitiotien arvioidaan siellä vauhdittaneen investointipäätöksiä. Tästä yhteiskunnalle palautuu verotuloina takaisin tehty raitiotieinvestointi.

Odense on 175000 asukkaan kaupunki. Se levittäytyy kaikkiin ilmansuuntiin, eikä raitiotielle ole mitään erityistä maantieteellistä tarvetta vaan kysymys on kaupunkikehityshankkeesta.

Yleinset tunnelmat raitiotieliikenteen aloittaneista kaupungeista ovat poikkeuksetta positiivisia. Seillä missä raitiotie on avattu 10-20 vuotta aiemmin, ollaan tyytyväisiä siihen että aikanaan tehtiin päätös siitä ensimmäisestä linjasta, jota seuraava sukupolvi voi tarvittaessa jatkaa.

Malmössa, jossa raitiotien sijasta avattiin superbussilinja, on edelleen paineita raitiotien raitiotiepäätökselle. Vaikka superbussilinjaa käytetään paljon, se ei ole samalla tavalla vaikuttanut kuin raitiotie olisi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Totuus valjetkoon
Hienoa, että joku uskaltaa lausua tämän kaiken ääneen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Eipä tässä muuta voi kuin ihmetellä
Jakolinjaa synnytellään kovaa vauhtia, bussi vai ratikka, mutta eikö ensin pitäisi laatia tarkat ja puolueettomat laskelmat siitä, miten Föli ja nykyinen bussiliikenne hoituu, millä linjoilla ja mihin aikaan ovat ruuhkahuiput yms.
Ehkäpä jo Fölin linjojen ja aikataulujen tarkentaminen ja tarpeellisten bussien lisääminen niitä tarvitseville linjoille olisi riittävä toimenpide?
Mutta, kiima on herätetty ja kaikki muut vaihtoehdot ovat näköjään poissuljettuja jo tässä vaiheessa. Miksi?
Vai onko tämäkin tarkoitus hoitaa tuttuun turkulaiseen tapaan kaupunkilaisista ja kaupunkilaisten mielipiteistä välittämättä?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Välivaihe
Miksi pitää olla 2-nivelbussi? Lähdetään liikkeelle 1-nivelbussilla ja kerätään reittikokemuksia niillä. Ei varmasti pärjää raitsikalle, mutta välivaiheena kelpaava. Nivelbusseja voidaan sitten siirtää muille linjoille, jos raitsikkaan siirrytään. Tässä ei menetetä mitään.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Välivaihe
Niitä on jo testattu Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Siihen syynsä, miksei missään näistä kaupungeista ole enää haitaribusseja. Tekniikka on toki kehittynyt, eikä ne välttämättä ole enää niin vikaherkkiä, mutta kapasiteetti olisi ihan sama. Eikä se ole merkittävästi telibussia isompi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tasapuolisuutta raitiovaunukeskusteluun.
Kysymyksiä raitiovaunukeskusteluun:
-Miten järjestetään autoliikenne nelikaistaisilla pääväylillä Satakunnantie, Kalevantie-Littoistentie, jotka muuttuvat kaksikaistaisiksi?
-Miten ohjataan Köydenpunojankadula, Satakunnantieltä ja Tampereen valtatieltä tuleva liikenne, joka on jatkanut rautatiesillallta Helsinginkadulle ja Ratapihankadulle?
-Mitä mieltä pelastuslaitos on pää väylien sulkemisesta?
Ilmeisesti näistä syntyviä kustannuksia ei lasketa raitiovaunujen kustannuksiin.
Tutustukaa Turun ilma kuvaan vuodelta 1973, ajalta jolloin raitiovaunuista luovuttiin liikenteen kaaoksen takia. Katsokaa katujen varsilla olevien autojen määrää ja miettikää! Nyt autoja on Turussa noin nelinkertainen määrä 70-lukuun verrattuna.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Tasapuolisuutta raitiovaunukeskusteluun.
Jatkoa kysymyksiin. Raitiotieltä perustellaan Turun imagolla ja turistien saamisella tänne, Linjaa suunnitellaan kuitenkin Varissuolta Runosmäkeen, siis todellisiin turistikohteisiin ja imagopyydyksiin! Ehdotan Turun linnalta Logomoon, Tuomiokirkolle ja itäistä rantaa linnaan kulkevaa reittiä..
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Tasapuolisuutta raitiovaunukeskusteluun.
-Satakunnantie tulee olemaan raitiotien kanssakin nelikaistainen lukuunottamatta pysäkkejä, joita ei ole montaa. Raitiotielinjaus ei mene Kalevantietä, vaan Voimakatua Itäharjun läpi.
-Ratikalle on suunniteltu uusi silta, joten nämä reitit menevät ihan entiseen malliin. Liikennevaloilla se hoidetaan, kuten kaikki muutkin normaalit ajojärjestelyt.
-Reittejä ei suljeta siten, ettei pelastuslaitos pääsisi tarvittaviin kohteisiin.
Nämä kaikki on mukana kustannusarvioissa. Nämä kaikki on myös julkista tietoa, jonka sinäkin voit etsiä ihan helposti kaupungin sivuilta.

Älä esitä valheita tosina, joku vielä uskoo ne.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Elitismiä
Pääasia että Lumme& co pääsevät Yliopisto- ja kampusalueelta hienoissa, viihtyvissä ja eleganteissa raitiotievaunuissa kuohuviinilasin ääreen kaupungin keskustaan.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Elitismiä
Kyllä, koska joukkoliikenne onkin tunnetusti vain paremmille ihmisille suunnattu huvi. Köyhät ajelevat mersuilla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ympäristönäkökulmassa on huomioitava mikromuovi
Ympäristön parasta ajatellessa on pakko ottaa mukaan tarkasteluun myös mikromuovi. Ylen mukaan juuri liikenne on suurin mikromuovin tuottaja. Vedestä sitä ei osata poistaa tehokkaasti, ja muovihituja päätyy veden ja ruoan mukana lopulta ihmisiinkin. Ratikasta ei muovia irtoa - kumipyöräisistä busseista irtoaa, olivat ne minkälaisia busseja hyvänsä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Ympäristönäkökulmassa on huomioitava mikromuovi
Paljonko kertyy kengistä ja vaatteista mikromuovia, kun pysäkille pitää 300 metrin asemesta kävellä 600 metriä? Raitiovaunuun pitää mennä paljain jaloin, niin ympäristö pelastuu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
joo-o
Nivelbusseistahan on Suomessa (Tampereella ja Helsingissä) luovuttu juuri huonojen kokemusten vuoksi. Ainakin vanhastaan ne olivat lyhytikäisiä, epämukavia ja kalliita ylläpitää. Vaikka tekniikka lienee matkan varrella kehittynyt, kaikki kokemukset eivät ole niin kovinkaan vanhoja. Pk-seudulla nykyisin valoetuuksia ja avorahastusta hyödyntävällä runkolinjalla 550 (jota ollaan muuttamassa Raide-Jokeriksi) on ollut 2010-luvulla koekäytössä erilaisia nivel- ja kaksinivelbusseja, ja esim. 2012 tavalliset telibussit voittivat linjan kilpailutuksen. Telibussien vaihtoehtoina olleiden nivelbussien hylkäämistä puolsivat korkeat käyttö- ja huoltokustannukset suhteessa laadukkaan lisäkapasiteetin (istumapaikat) lisääntymiseen, mikä olisi ollut telibusseihin nähden vähäistä.

Osaako joku viisaampi kertoa, kuinka paljon tekniikka on noista päivistä kehittynyt, ja olisiko Turun sittenkin viisaampaa satsata tulevilla runkolinjoillaan lähinnä perinteiseen kalustoon? Tällöinhän kaksinivelbusseja voitaisiin esim. ottaa koekäyttöön, mutta jos ne osoittautuisivat käytössä kelvottomiksi, voitaisiin siirtymäajan jälkeen tukeutua myös raiteisiin. Aakkuladattavien täyssähköisten kaksinivelbussien kestävyys Suomen ilmastossa jo itsessään herättää huolta: saavutetaanko korkeahko käyttöikäolettama, ja jos niin millaisin kustannuksin? Entäpä kuinka on bussien muun toiminnallisuuden laita, kun tiet peittyvät lumeen ja kaistoille tulee jäätä? Kapasiteetissa tuleviksi vuosikymmeniksi riittää jo itsessään jännitettävää...
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: joo-o
Siitä kun viimeksi Suomessa kaupunkiliikenteessä on ollut uusia nivelbusseja, on niiden tekniikkakin varmasti kehittynyt. Niitä on sentään maailmalla niin paljon. Ei osteta käytettyjä.

Miten kävisi, jos ostettaisiin kaksi nivelbussia ja kerättäisiin tietoa niiden käytöstä? Voidaanko ajaa muiden bussien reittejä, miten toimii talvella, helpottaako ruuhkatilanteita? Vielä jäisi pari miljoonaa verrattuna Kakolan rinnehissin hintaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lukijoilta