Lukijalta: Kaksi suomalaista sotilasvalaa helmikuussa 1918

Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki julkaisi viime vuoden helmikuussa kuvallisen uutisen ”Suomen ensimmäinen sotilasvala vannottiin Saksassa”. Kyse oli jääkärien sotilasvalasta Liettuan Liebajan St. Trinitatis kirkossa keskiviikkona 13.2.1918, jossa oli tiettävästi ollut mukana yli tuhat valanvannojaa.

Jääkärit jäivät kuitenkin kakkoseksi, koska päivää aikaisemmin, laskiaistiistaina 12. helmikuuta Uudenkaupungin Suojeluskunta, eli sodassa nimellä Turun Rintamapataljoona, vannoi sotilasvalansa Ahvenanmaan Kumlingessa. Suojeluskuntajoukko oli lähtenyt Uudestakaupungista Lokalahden ja Kustavin kautta 7. helmikuuta kohti Ahvenanmaata. Joukon tarkoitus oli päästä yhteyteen sodassa olevien valkoisten joukkojen kanssa.

Uusikaupunki oli tammi-helmikuussa 1918 muodostunut Varsinais-Suomen valkoiseksi ”tukikohdaksi”. Turussa ja Raumalla oli vahvat venäläisvaruskunnat ja myös paljon järjestäytyneitä ja aseistettuja punaisia joukkoja.

Runsaan viidensadan miehen vahvuisella Uudenkaupungin Suojeluskunnalla oli tuossa vaiheessa vain muutamia kymmeniä kivääreitä ja vähäinen määrä ampumatarvikkeita. Taisteluita piti välttää.

Talvella 1918 olivat jääolosuhteet sellaiset, että mukana olleiden kustavilaisten opastuksella oli mahdollista päästä Ahvenanmaan puolelle. Matkalla tapahtui jäihin uppoamisia ja jäällä ollut vesi kasteli huonosti varustautuneet suojeluskuntalaiset. Kustavin Lypertön venäläislinnakekin ampui tykeillään merelle, mutta ei aiheuttanut tappioita.

Parissa päivässä oli päästy Brändöhön ja siellä levättiin vuorokausi. Laskiaissunnuntaina joukko siirtyi Kumlingeen.

Matka oli rasittava. Joukkoon kuuluivat muun muassa isäni Kustaa Poukka (myöh. Väättänen), setäni Yrjö Poukka ja Leevi Lindqvist (myöh. Heikkala). Viimeksi mainitusta tuli aikanaan tätini mies ja hänen kertomuksensa retkestä sotilasvaloineen on myös kirjoittajan omistuksessa.

Lainaus Turun Rintamapataljoonan vuonna 1928 julkaistusta V. J. Marjasen historiikista ja kirjassa kirjoitetusta Kumlingen sotilasvalasta: ”Laskiaistiistaina 12 p:nä vannoivat miehet sotilasvalan Kumlingen kirkonkylässä. Kapteeni Fabritius piti tilaisuudessa puheen ja tohtori Alftan otti valan. Toimitus kaikessa yksinkertaisuudessaan teki miehiin hyvän vaikutuksen. Nyt emme enää ole mikään järjestäytymätön sissijoukko, josta kukin saa poistua, minne itse haluaa, vaan Suomen hallituksen sotavoimaa, sotalakien alaista. Tämä ajatus esiintyy miesten tekemissä muistiinpanoissa. Jokaiselle miehelle annettiin myös erikoiset merkit, nim. kapea, valkoinen nauha vasempaan käsivarteen”.

Näin oli ensimmäinen itsenäisen Suomen sotilasvala vannottu. Jääkäreiden Liettuassa vannomaa sotilasvalaa juhlistetaan nyt 100 vuotta myöhemmin.

Valakirkossa on jo runsaat 30 vuotta sitten kiinnitetty laatta, jossa latviaksi, suomeksi ja ruotsiksi on teksti: ”Suomalaiset jääkärit vannoivat täällä 13. helmikuuta 1918 uskollisuutta Suomen lailliselle hallitukselle lippunsa vihkimistilaisuudessa ennen lähtöä maansa vapaustaisteluun.”

Jääkäreiden valasta on kirjoittanut muiden muassa W. E. Tuompo, jonka kirja Suomen Jääkärit II Kotiin on julkaistu jo vuonna 1918. Tuompo kuului jääkäreihin ja kapteeniksi ylennettynä hän osallistui sotaan 1918. Talvi- ja jatkosodassa Tuompo palveli kenraalina komentajatehtävissä. Edellä mainitun kirjan toisen painoksen alkulause on päivätty Helsingissä 15.9.1918.

Tuompo kirjoittaa, kuinka Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27 hajotettiin 13. päivänä helmikuuta. Saksalaisuus loppui ja alkoi suomalaisuus. Vihreäpukuiset jääkärit istuivat kirkossa ja pian pappi, suomalainen jääkäri hänkin, astui alttarille. Pataljoonan lippu seurasi pappia.

Lainaus Tuompon kirjasta: ”Kun lippu oli siunattu, astui kymmenen jääkäriä lipun kummallekin puolen lausuen vakavina sanat: Minä vannon ja vakuutan Jumalan ja hänen pyhän Evankeliuminsa kautta olevani uskollinen tälle lipulle ja uskollisesti palvelevani Suomen laillista hallitusta. Koko pataljoona seisoi liikahtamatta paikoillaan.”

Vala oli ohi ja alkoi laivamatka Suomeen. Jääkärit tulivat Vaasaan 25. helmikuuta. Suojeluskuntalaisten matka Ahvenanmaalta tapahtui laivalla Ruotsiin ja sitten junalla Haaparantaan, josta siirryttiin Suomeen.

Lauri Väättänen

Yleisesikuntaupseeri,
joka seuraa puolustusvoimia ja turvallisuuspolitiikkaa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Lukijoilta