Sosiaalinen luototus mahdolliseksi turkulaisille

Kaisa on ollut muutaman vuoden työttömänä ja elämänhallinta on ollut vähän niin ja näin. Kaupungin vuokra-asunnosta tuli lähtö, kun vuokrarästejä kertyi ja Kaisa onkin asunut sisarensa luona viimeisen vuoden.

Elämä näyttää kuitenkin valoisammalta, koska Kaisa on saanut töitä. Palkka on pieni, mutta se riittäisi vuokraan, bussikorttiin ja ruokaan hyvin.

Ongelmana on asunto, koska Kaisan sisar on muuttamassa lähiaikoina. Vuokrarästit estävät Kaisaa saamasta kaupungilta asuntoa ja yksityiset vuokranantajat vaativat isoja takuuvuokria. Jos Kaisa asuisi esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Jyväskylässä tai Tampereella hän voisi saada sosiaalista luottoa vuokrarästien maksuun. Nyt Kaisaa uhkaa asunnottomuus.

Pikavippimäärien kasvu on huolestuttavan suuri ja sellaiseen tämän kuvitteellisen tarinan Kaisakin saattaisi turvautua, koska turkulaisena hänellä ei ole mahdollisuutta saada sosiaalista luottoa, joka on tarkoitettu syrjäytymisen ehkäisyyn, pienituloisten yllättäviin menoihin ja velkaantumiskierteen katkaisuun.

Sosiaalinen luotto on lakisääteinen sosiaalinen palvelu, mutta sen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Siinä on kohtuullinen korko ilman muita lainanhoitokustannuksia, pitkä maksuaika ja sitä myönnetään vain jos on todellinen tarve ja myös kyky maksaa luotto takaisin.

Sosiaalisesta luototuksesta on positiivisia kokemuksia vaikka luottotappiot voivat olla kymmenen prosentin luokkaa. Toisaalta esimerkiksi Kainuussa, missä ennen luoton myöntämistä jokaisen asiakkaan tilanne tutkitaan hyvin tarkoin, tappiot ovat yhden prosentin luokkaa.

Olemme kannattaneet sosiaalisen luototuksen kaksivuotista kokeilua sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus vuodelle 2018 ei sitä sisältänyt ja Turun vihreät esittävätkin sitä yhtenä muutoksena talousarvioon.

Sosiaalinen luototus on vain yksi keino syrjäytymisen ehkäisyssä ja haluamme olla mukana mahdollistamassa ja kehittämässä näitä keinoja.

Lassi Laine

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vpj. (vihr)

Heidi Haapala

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (vihr)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
OM
Hmm
Tätä lukiessani mietin, onko sosiaalisen luototuksen oltava kunnan tehtävä. Tässäkin tapauksessa tilanne olisi hieman erikoinen, kun kunta lainaisi rahaa Kaisalle, jotta hän maksaisi velkansa kunnalle. Olisiko enemmän järkeä, että luototus olisi valtion, esim. Kelan, tai tulevien maakuntien kontolla? Tämä takaisi myös tasavertaisuuden. Luototuksen voisi myös liittää velkaneuvontaan, joka tosin taitaa olla kuntien hommia. Raha voisi silti tulla valtioltakin, tai velkaneuvonnankin siirtää valtiolle.

Vaihtoehtona minusta kunta voisi myös hyväksyä vuokrarästien maksusuunnitelman, joissa kuukausierä olisi samaa luokkaa kuin lainan takaisinmaksussa. Ei kai vuokrarästejä ole pantu perintään jonkin kohtuuttoman kalliin perintäfirman kautta? Sillä laillakin kunta voisi tulla vastaan, ettei kovin hurjia perintäkuluja veloitettaisi tämäntyyppisissä asioissa.

Sosiaaliselle luototukselle on todella paikkansa, ja minulle oli yllätys, ettei sellaista Turussa ole saatavilla. Todella kiperiä paikkoja vähävaraisille voivat olla esim. korkeat terveydenhoitokulut - joita "hyvinvointivaltiossa" tosin ei saisi edes muodostua. Ikäviä tarinoita on kuulunut myös (suhteellisen pienten) perintöverojen maksun vaikeuksista. Ne voivat saada ihmisen kohtuuttomiin tilanteisiin, kuten että koko perinnöstä on luovuttava, kun ei ole varaa perintöveroon. Vähän paremmassa maailmassa terveydenhoito olisi asiakkaalle (lähes) ilmaista ja perintöveroa voisi maksaa erissä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »