Koulutuksen sisältö

ratkaisee, eivät rakenteet

Korkeakoulujen kehittämistä tulisi tehdä sisältö edellä, mutta viimeaikaisissa keskusteluissa organisaatiorakenteet ovat saaneet kohtuutonta huomiota.

Yhteiset rakenteetkaan eivät automaattisesti johda lisääntyvään yhteistyöhön, saati laadukkaaseen opetukseen. Tärkeintä on osapuolten välinen halu toimia yhdessä.

Turussa sisällöllisessä yhteistyössä on onnistuttu. Tästä hyvä esimerkki on kaupungin, korkeakoulujen sekä ylioppilas- ja opiskelijakuntien yhteistyö koulutuksen ja opiskeluympäristön kehittämiseksi.

Rakennekeskustelun asettaminen sisältökeskustelun edelle voi johtaa opiskelijan arjen kannalta turhan monimutkaisiin toteutuskeinoihin.

Valitettavasti lausuntokierroksella ollut Tampere3-lainsäädäntö on keskittynyt rakennejumppaan, hyläten opiskelijalähtöisyyden. Lakiin ehdotetaan korkeakouluille mahdollisuutta ulkoistaa opetustaan muille korkeakouluille, jolloin opiskelijat joutuvat usean oppilaitoksen käytäntöviidakkoon.

Kun opetuksen laadusta vastaisi yksi korkeakoulu ja opetuksen kehittämisestä ja järjestämisestä toinen, tulisi opiskelijan hallita kummankin oppilaitoksen toimintatavat.

Samalla heikkenisi opiskelijoiden mahdollisuus osallistua oman opetuksensa kehittämiseen. Opiskelijoiden mukanaolo kehittämisessä takaa opetussisältöjen ja -tapojen mielekkyyden.

Yliopistojen kireässä taloustilanteessa pelkona on, että opetuksen ulkoistamisella lähdetään hakemaan säästöjä.

Opetusvastuun siirtäminen oman korkeakoulun ulkopuolelle voi johtaa ryhmäkokojen kasvamiseen sekä massaluentoihin, sillä lakiehdotuksen mukaan oppilaitoksen, jolta opetus hankitaan, tulee järjestää vastaavaa opetusta myös omille opiskelijoilleen.

”Enemmän ja halvemmalla” -ajattelu ei johda opetuksen laadun parantumiseen, vaikka opetus- ja kulttuuriministeriö sitä toivoisi.

Sisällöllinenopetusyhteistyö on jo, ilman lakimuutostakin, mahdollista eri yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä.

Esimerkiksi Turun yliopiston lääketieteen, hammaslääketieteen, psykologian, logopedian ja sosiaalityön opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella moniammatillisuutta yhteistyössä Ammattikorkeakoulun sosiaalialan, fysioterapian ja toimintaterapian kanssa järjestetyllä Monelle-kurssilla.

Lisäksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyötä on jatkuvasti lisätty erityisesti luonnontieteiden koulutuksessa.

Korkeakoulut ovat toivottaneet tervetulleeksi myös yhteistyön tekniikan koulutuksen lisäämiseksi. Silloinkaan sisältö ei vaatisi uusia rakenteita, vaan alueen nykyiset korkeakoulut riittävät. Tämän takia ehdotukset uusista instituuteista tai korkeakoulujen yhdistämisistä kuulostavat rakennejumpalta – hikoilulta turhan takia.

Tampere3-korkeakoulukokonaisuus pystytään rakentamaan nykyisten opetusyhteistyömuotojen pohjalta ilman kansallista opetuksen ulkoistamista koskevaa lainsäädäntöä.

Ei siis tehdä kansallista lainsäädäntöä Tampereen tai rakenteen takia.

Turun korkeakoulut ovat osoittaneet, että sisällöllinen yhteistyö ja opiskelijalähtöisyys vievät paljon pidemmälle.

Inari Harjuniemi

Turun yliopiston ylioppilas­kunnan hallituksen koulutus­poliittinen vastaava

Miika Tiainen

Turun yliopiston ylioppilas­kunnan hallituksen puheenjohtaja