Kaikkien valintojen tulee

pysyä mahdollisina kaikille

Luovutimme opetus- ja kulttuuriministerille 4.11.2016 asiantuntijaryhmän esityksen ylioppilastutkinnon paremmaksi hyödyntämiseksi korkeakoulujen opiskelijavalintamenettelyissä.

Työryhmä esittää valintojen tekemistä pääsääntöisesti toisen asteen todistusten perusteella. Todistusvalinnoissa hakijoilla olisi nykyistä joustavampia mahdollisuuksia hakeutua eri koulutuksiin samanaikaisesti.

Työryhmä ei esitä ylioppilastutkintoa ainoaksi väyläksi korkeakouluun, vaikka Inari Harjuniemi ja Miika Tiainen (TS 28.1.) näin väittävät.

Työryhmä toteaa, että ylioppilaiden osalta ylioppilastutkintoon perustuvat valinnat voisivat lisätä tasa-arvoisia lähtökohtia samalla, kun ns. toisen mahdollisuuden järjestämisestä myös muille hakijoille huolehditaan. Korkeakoulut voivat ottaa esimerkiksi nykyistä laajemmin käyttöön opiskelijavalintoja, joissa hyödynnetään digitaalisia opintosuorituksia.

Ylioppilastutkinnon aiempaa parempi hyödyntäminen on kuitenkin välttämätöntä ns. korkean vetovoiman aloilla, joissa tuhannet hakijat hakevat muutamaa sataa aloituspaikkaa. Osoitamme raportissa, että kaikkien näiden hakijoiden aikainvestointi pääsykokeisiin valmentautumiseen on tarpeetonta tilanteessa, jossa suurin osa hakijoista ei tule valituksi juuri näihin opintoihin.

Yliopistoihin vuonna 2016 valituista 95 prosenttia on suorittanut ylioppilastutkinnon, ammattikorkeakouluihin valituista 62 prosenttia oli ylioppilaita tai lukion oppimäärän suorittaneita. Siksi ylioppilastutkinnon merkitystä on painotettava.

Pääsykoemalli on väheksynyt aiemmin hankittua osaamista ja sen näyttöä ja pakottanut hakijat osoittamaan toisella asteella hankkimansa osaamisen useaan kertaan jopa saman kevään aikana.

Pääsykokeiden kehittämisestä, järjestämisestä, arvostelusta ja valitusprosesseista aiheutuvat kustannukset ovat työryhmän arvion mukaan korkeakouluille vuositasolla 15 ja 25 miljoonan euron välillä. Summa tarkentuu lähiviikkoina, kun saamme korkeakoulujen lausunnot raportista.

Harjuniemi ja Tiainen kritisoivat esitystämme siitä, että nuorten pitäisi jatkossa osata valita oikea ala itselleen yhä aiemmin.

Korkeakoulut painottavat jo nyt eri koulutusten valinnoissa erilaista osaamista, ja tästä syystä jo nyt lukion tai ammatillisen koulutuksen välillä valitseminen ja toisaalta lukiossa tehtävät aine- ja kurssivalinnat vaikuttavat mahdollisuuksiin hakeutua eri aloille. Mikään malli ei poista tätä tosiasiaa.

Raportissa esittämiemme tutkimustulosten mukaan pitkän matematiikan valinta ja suorittaminen antaa etulyöntiaseman korkea-asteelle pääsyyn.

Ehdotetun mallin ero nykytilanteeseen olisi, että korkeakoulujen valintaperusteet olisivat tiedossa jo lukio-opintojen alussa, ennen tärkeimpiä aine- ja kurssivalintoja. Näemme, että lukio on paras valmennuskurssi ylioppilastutkintoon. Pääsykokeisiin tällaista tukea ei ole olemassa, jolloin pääsykokeisiin ovat pystyneet valmentautumaan parhaiten ne nuoret, joilla on ollut siihen resursseja.

Lisäksi ylioppilastutkinnon vaativuus, mutta toisaalta sen heikko hyödyntäminen korkeakoulutukseen pääsyssä aiheuttaa tarpeetonta stressiä abiturienteille.

Pääsykokeisiin perustuvat valinnat pitävät yllä illuusiota, ettei lukio-opintoihin tarvitse panostaa, kun voi tulla valituksi pääsykokeella mille tahansa alalle. Tämä on kuitenkin kansallinen harha. Myös nykytilassa menestys toisen asteen opinnoissa vaikuttaa huomattavasti valmiuksiin pärjätä pääsykokeissa.

Korkeakoulutus on myös muuttunut paljon muutamassa vuodessa. Korkeakoulut ovat siirtymässä valintoihin, joissa hakijat valitaan nykyistä laajempiin hakukohteisiin ja yliopistoissa laajoihin kandidaattiohjelmiin. Monissa yliopistoissa hakijan ei tarvitse sitoutua yhteen tieteenalaan hakuvaiheessa, vaan oma opiskeluala tarkentuu vasta opintojen edetessä.

Oman alan etsiminen on mahdollista vielä korkeakouluopintojen aikana. Tärkeintä on, että ylioppilaat ja ammatillisen tutkinnon suorittaneet pääsevät mahdollisimman nopeasti halutessaan kiinni korkea-asteen opintoihin, alavalinnat ehtivät tarkentua opintojen aikana.

Kaikki tarvitsevat toisen mahdollisuuden. Valintojen tulee palvella erilaisissa elämäntilanteissa olevia ja erilaisia valintoja elämässään tehneitä.

Ylioppilastutkinnon ja muiden toisen asteen tutkintojen arvosanoja voidaan hyödyntää useaan hakukohteeseen useana vuonna, kun taas nykyisenlainen pääsykoe on kertaluontoinen.

Ylioppilastutkinnon kokeiden joustavia korotus- ja lisäysmahdollisuuksia tulee kuitenkin tarkastella ylioppilastutkinnon kehittämisen yhteydessä. Ministeriössä suunnitellaan myös jo toimenpiteitä, joilla ammatillisten tutkintojen hyödyntäminen lisääntyisi korkeakoulujen valinnoissa.

Johanna Moisio

HT, opetusneuvos

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Börje
Tässä jutussa on tosi monta ongelmaa
En kannata Moision näkemystä monestakaan syystä. Esimerkiksi nyt Lääkiksen kokeet perustuvat lukiokirjoihin, minusta on hyvä, että lääkikseen on yo-tutkinnon lisäksi erilliset pääsykokeet.
Korkeakouluissa ei ole joustavia vaihtomahdollisuuksia, toisin kun kirjoittaja luulee, esimerkiksi matematiikan opiskelija, tuskin voi vaihtaa hammaslääketieteelliseen.
Moision markkinoimassa mallissa opiskelija joutuu tekemään päätöksensä jo peruskoulun päättyessä valittaessa lukiota tai amista ja lukion kursseja.

Pääsykokeiden kustannukset ovat jokavuotinen ruljanssi, joka kannattaa sähköistää. Mitään kustannuksia tästä ei kuitenkaan koidu, sillä henkilökunta on kokonaistyöajassa. Lisäksi jo nyt yo-tutkintoa ja ammatillisen koulutuksen todistusta kannattaa käyttää hyväksi lähtöpisteissä, lisäksi on mahdollista käyttää erilaisia kiintiöitä jne

Loppujen lopuksi on kyse tasa-arvosta, sillä eri lukiot ovat eri tasoisia, nyt ehdotettu malli suosii isojen kaupunkien isoja huippulukioita. ...

Muutenkin koulutuksellinen tasa-arvo kärsii, ja minusta tämä pitää (jos muutos tulee) säätää lakina ja pyöräyttää perustuslakivaliokunnan kautta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
FM
Vast: Tässä jutussa on tosi monta ongelmaa
Kukaan ei joudu tekemään mitään kohtalokasta päätöstä peruskoulun päättyessä, sillä aina on mahdollista suorittaa lukio jälkeenkin päin. Nykymaailmassa hyvin monet hankkivat enemmän kuin yhden ammatin eli opiskelevat enemmän kuin yhden tutkinnon. Mikä ihmeen poru nyt juuri lukiosta on syntynyt? Sehän nimenomaan on jo pitkään ollut suoritettavissa muutenkin kuin heti peruskoulun jälkeen päiväopintoina, eli on niitä monipuolisimmin opiskeltavia tutkintoja.

Vaihto saman tiedekunnan sisällä onnistui ainakin omana opiskeluaikanani yleensä melko helposti. Se avaa kyllä aika lailla mahdollisuuksia, vaikka matematiikasta ei voikaan lennossa vaihtaa hammaslääketieteeseen. Yleisopinnot voinee edelleen siirtää toiseen tutkintoon, usein muitakin opintoja. Tämän joustavampaa vaihtaminen ei tietääkseni ole missään opinahjossa.

Siinä missä lukioilla on eroa keskenään, vielä voimakkaampaa eriarvoisuutta luo se, jos opiskelemaan pääsy käytännössä edellyttää maksullisia kursseja lukion päälle - joka sekin on raskas rasite köyhimmille kodeille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Börje
Tasa-arvo
Totta FM, aina voi käydä lukion uudestaan, pointti on kuitenkin siinä, että myös ammatillisen tutkinnon suorittanut on jatko-opiskelukelpoinen nyt, eli kaikille toisen asteen suorittaneille pitää taata tasavertaiset jatko-opintoväylät.

Omasta yliopistourasta kahdessa korkeakoulussa muistan, ja nyt lapsieni opiskelu-uraa katsoessani valinnan vapaus on aina hyvin hyvin rajoitettu, esim. Kauppiksella, oikiksessa ja hammalääkiksessä sekä lääkiksessä jotain yksittäisiä kursseja ehkä voi saada valittua, mutta ei esim. syventymisiä ym
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »