Lasten kaupunki

Elina Rantanen
Elina Rantanen

Elina Rantanen

Liikkuessaan Turun keskustassa lasten kanssa huomaa helposti, että siellä ei ole juuri mitään lapsia varten – ei kiipeilytelineitä, karusellejä tai leikkeihin innostavia paikkoja. Lapsiperheitä kuitenkin tarvitaan Turun keskustaan sekä asukkaiksi että ajanviettäjiksi niin muualta Turusta, lähikunnista kuin kauempaakin. Kaupunkikeskusta on elävä ja elinvoimainen, jos siellä asuvat ja käyvät ihmiset edustavat monipuolisesti erilaisia väestöryhmiä.

Turun keskustan kehittäminen on nyt pinnalla. Kaupunginhallitus on nimennyt työryhmän miettimään aihetta, ja mm. Turun sanomien juttusarjassa on kevään aikana pohdittu, miltä Turun keskusta tulevaisuudessa näyttää. Tässä kehittämistyössä on muistettava myös lasten näkökulma ja lapsiperheitä keskustaan vetävät tekijät.

Kun kaupunkia suunnitellaan sen pienimpien asukkaiden näkökulmasta, siellä viihtyvät kaikki. Keskustan kehittäminen lasten näkökulmasta ei siis tee kaupunkia viihtyisämmäksi vain lapsille; useimpien mielestä leikkipaikka on viihtyisämpi kuin parkkipaikka.

Turun ydinkeskusta tarvitsee tekijöitä, jotka houkuttelevat lapsiperheitä viettämään siellä aikaansa ostostenteon, turistikierroksen tai kulttuurinautintojen lomassa. Keskustan liepeillä, kuten Puolalanpuistossa ja Vartiovuorella, on leikkipuistoja, mutta ne eivät osu keskustan käytetyimpien reittien varsille, sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat.

Akselille kävelykatu – Puutori – Kauppatori – Aurajoen ranta – kirjasto – Vähätori – Vanha Suurtori – Tuomiokirkko pitäisi saada vähintään yksi lapsille suunnattu leikkipaikka, jossa olisi erilaisia leikkivälineitä ja jonka yhteydessä koko perhe voisi levähtää, virkistäytyä ja sitten jatkaa matkaansa keskustassa. Tällainen paikka houkuttelisi Turun keskustaan niin kaupungissa asuvia kuin Turkuun matkaileviakin lapsiperheitä. Tällaisia leikkipaikkoja tai yksittäisiä leikkivälineitä, kuten karuselleja tai keinuja, voisi olla useampia eri puolilla Turun keskustaa.

Leikkipaikkojen lisäksi keskustan vetovoimaa lapsiperheiden silmissä voidaan kasvattaa autottomuudella, joka lisäisi liikenneturvallisuutta, päästöttömyyttä, meluttomuutta ja viihtyisyyttä. Jokirannat ovat hyviä esimerkkejä autottoman keskustan viihtyisyydestä. Autotonta keskustaa voidaan laajentaa helpottamalla keskustaan saapumista joukkoliikenteellä ja pyörällä. Autot voi pysäköidä olemassa oleviin parkkihalleihin, joihin ajetaan keskustan laidoilta. Näitä voidaan tarvittaessa laajentaa ja niiden uloskäyntejä lisätä. Keskustan ajoväylien nopeusrajoituksia on myös syytä laskea.

On hämmästyttävää, että Turun kokoisen kaupungin keskustassa lapset on jätetty niin vähälle huomiolle. Kirjaston lastenosaston lisäksi keskustaan tarvitaan muutakin lapsiystävällistä julkista tilaa, jos sen vetovoimaa halutaan kasvattaa. Lasten kaupunki on myös mukava aikuisten kaupunki.

Kirjoittaja on Turun kaupunginvaltuutettu (vihr).

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.