Miten Suomi selviytyy

Kansanedustaja Esko Kiviranta.
Kansanedustaja Esko Kiviranta.

Talouden elpymisestä on nähty ensimmäisiä epävarmoja merkkejä, lähinnä Yhdysvalloissa. Suomi joutuu vielä odottelemaan tilanteen parantumista, sillä vientiteollisuutemme tuotteista yli 80 prosenttia on investointitavaroita.

Suomen mahdollisuudet ovat osaamiseen perustuvassa tuottavuuden kasvussa. Meidän menestyksemme perustuu yhä selvemmin koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Myös työpanoksen määrä on tärkeä, mutta ei enää niin ratkaiseva kuin aikaisemmin. Silti kaikki järkevät mahdollisuudet pidentää työuria tulisi käyttää.

l

Hätäisimmät ovat olleet jo leikkaamassa valtion menoja ja kiristämässä veroja. Tämä ei ole oikeaa politiikkaa. Kamreeriajattelulla ei talous käynnisty. Nyt ei tarvita talouden käynnistymisen tukahduttajia, vaan uskon luomista tulevaisuuteen. Maamme luottoluokitus on hyvä, eikä ylivelkaantuminen ole lähelläkään. Valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta nousee tämän vuoden aikana 44 prosenttiin. Yleinen arvio on, että vasta 60 prosentin rajan ylittyminen voi olla omiaan leikkaamaan talouskasvua.

Julkisen talouden tasapaino tulee saavuttaa talouskasvulla, mutta myös tuottavuutta lisäämällä. Työpanosta on käytettävä entistä tehokkaammin ja harkitummin. Talouskasvu takaa myös budjetista riippuvaisten heikompiosaisten vakaan tulokehityksen.

Maailman valtiot ovat laajalti elvyttäneet talouttaan ja siinä velkaantuneet. On todennäköistä, että valtiot tulevat yleisesti paikkaamaan budjettivajeitaan yleisen kulutusveron, siis arvonlisäveron korotuksin. Suomenkin on luontevaa toimia näin siinä vaiheessa, kun talouden elpyminen on selvää. Eläkkeiden indeksisidonnaisuus kompensoi automaattisesti arvonlisäveron noususta johtuvan hintojen nousun. Myös esimerkiksi opiskelijat tarvitsevat kompensaatiota.

l

Pääomatulon veroprosentin korotukseen näyttää olevan – rohkenen epäillä – tietämättömyyteen perustuvaa harrastusta sellaisissakin piireissä, joissa ei kaiken järjen mukaan pitäisi olla syytä moiseen. Moni puhkuu innostuksesta lyödä rikkaita eikä huomaa, että valtaosa pääomatulon saajista on aivan tavallisia suomalaisia. Rikkaita on kovin vähän.

Varsin hyvä on tiedostaa, että pääomatuloveron korotus koskee täydellä painollaan yritystulon ja maataloustulon pääomatulo-osuutta. Se koskee myös puun myyntituloa, joka verotetaan metsätalouden pääomatulona. Kysymys ei siis ole vain suurista osingoista, luovutusvoitoista tai asunnon vuokratuloista. Myös pankkitalletuksia koskeva korkotulon lähdevero nousee automaattisesti saman verran kuin pääomatulon vero.

Jos pääomatulon veroa korotettaisiin 28 prosentista esimerkiksi 32 prosenttiin, merkitsisi tämä yritystulon ja maataloustulon pääomatulo-osuuden veron sekä puun myyntitulon veron lähes 15 prosentin nousua. Kyse ei olisi yritystoiminnan elvyttämistä, vaan aivan päinvastaisesta hankkeesta.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja.