Kouluruokailu on paljon
muutakin kuin kouluateria

Suomalaisessa koulussa on kaikki mahdollisuudet rakentaa kouluruokailusta oppimisympäristölähtöinen, pedagogisia lounaita tarjoava päivän virkistys- ja oppimistilanne kaikille kouluyhteisön jäsenille. Täysipainoinen ja nautittava kouluateria on yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta, kirjoittavat Seija Lintukangas ja Päivi Palojoki
Suomalaisessa koulussa on kaikki mahdollisuudet rakentaa kouluruokailusta oppimisympäristölähtöinen, pedagogisia lounaita tarjoava päivän virkistys- ja oppimistilanne kaikille kouluyhteisön jäsenille. Täysipainoinen ja nautittava kouluateria on yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta, kirjoittavat Seija Lintukangas ja Päivi Palojoki

Kouluruokailukeskustelu rajoittuu valitettavan usein kouluaterian sisällön ja laadun kritisointiin tai elintarvikemäärärahojen vähäisyyden valitteluun. On kuitenkin muistettava, että kouluateria on yksi osa kouluruokailua, joka hyvin järjestettynä tarjoaa mitä parhaimman oppimisympäristön ja monien tahojen yhteistyöfoorumin niin oppiaineisiin kuin koulun aihekokonaisuuksiin liittyen. Ruoan ympärillä voidaan keskustella, oppia ja käyttäytyä hyvien tapojen mukaisesti. Miksi se joissakin kouluissa onnistuu ja joissakin ei?

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Kouluruokailusuosituksissa (2008) on määritelty ruokalistojen ja aterioiden suunnittelu ja valmistus niin, että ravitsemukselliset tarpeet täyttyvät. Näitä suosituksia, joissa painotetaan kasvisten monipuolista tarjoamista, tulee noudattaa vastakin. Suosituksissa todetaan myös, että tarjolla olisi hyvä olla kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toinen olisi kasvisruoka. Hyvä niin, sillä valintamahdollisuus houkuttelee lasta ja nuorta syömään pakkoa paremmin. Päteehän se aikuistenkin kohdalla.

Kuitenkin viime kädessä jää ruokailijan itse päätettäväksi, mitä syö. Ketään ei voi eikä saa pakottaa. Jos ruokalistalla on epämieluista ruokaa, se jää syömättä ja suositukset siltä osin toteutumatta. Ruokakeskustelut voivat nostaa aikuisten tunteita, mitkä sitten herkästi tarttuvat myös lasten ja nuorten mielikuviin.

Tutkitusti ruoan valinta ja ruokaan liittyvät mielikuvat kietoutuvat toisiinsa. Meillä aikuisilla – niin vanhemmilla, kuin koulun henkilöstöllä – on suuri vaikutus lasten ja nuorten ruokavalintoihin. Meillä on myös yhteinen huoli lasten ruokailusta niin kotona kuin koulussa. Miten kouluruokailun arvostusta ja suosiota voidaan parantaa?

Kouluruokailu kuuluu koulun kasvatukseen ja opetukseen, se ei ole erillään olevaa tukipalvelua. Opetussuunnitelman perusteissa kouluruokailu on virallisesti oppilashuollon osana, mikä sinänsä on hyvä asia, mutta ei riittävä arvostusnäkökulmasta. Opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä kouluruokailun asema tulee nostaa oppiaineisiin rinnasteiseksi. Se nostaa kouluruokailun arvostusta kustannuksia lisäämättä.

Aterioiden ja kouluruokailun järjestämisen tilaaja – tuottaja toimialojen eriytyminen on monesti johtanut siihen, että kouluruokailun ohjaus ja ruokailukasvatus on saattanut heikentyä, varsinkin, jos opettajien ateriaeturuokailua on supistettu. Jos pari valvojaa ruokailun aikana kouluravintolassa suorittaa valvontavelvollisuuden, ohjausvelvoite ei täyty. Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisen aikuisen läsnäoloa ja esimerkkiä ruokailun aikana.

Kaikille, niin oppilaille kuin henkilöstöllekin on suotava rauhallinen ruokailuhetki mukavassa ilmapiirissä. Maukaskaan ruoka ei maistu mielipahassa, eikä nälkäinen lapsi opi. Hyvän ilmapiirin luominen ja vaaliminen vaatii määrätietoista työtä. Tilaaja-tuottaja-toimintamalli ei ole este vaan pikemmin moniammatillisen kouluyhteisön tarjoama yhteinen mahdollisuus.

Henkilöstö tarvitsee onnistuakseen riittävän koulutuksen tehtäviinsä. Koulun henkilöstön ja oppilaiden yhteistyöllä on saatu aikaan monissa kouluissa esimerkillisiä päivän virkistyshetkiä. Oppilaiden mukaanotto jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää.

Kouluruokailuun liittyvä keskustelukulttuuri tulee saattaa positiivisten mahdollisuuksien esille tuomiseen ja myös uuteen arvokeskusteluun. Arvostus luodaan yhteisvoimin. Se rakentuu myös yhteisen kielen avulla. Miten Sinä vanhempana tai opettajana puhut kouluruokailusta lapselle?

Suomalaisessa koulussa on kaikki mahdollisuudet rakentaa kouluruokailusta oppimisympäristölähtöinen, pedagogisia lounaita tarjoava päivän virkistys- ja oppimistilanne kaikille kouluyhteisön jäsenille. Täysipainoinen ja nautittava kouluateria on yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

Seija Lintukangas, filosofian tohtori, Päivi Palojoki, kotitalouspedagogiikan professori, Helsingin yliopisto