Kirjoittajavieras: Turkulainen kansallisaarre

TS/<br />Seppo Posio. Kirjoittaja on lietolainen maanviljelijä ja kunnanvaltuutettu (kok).
TS/
Seppo Posio. Kirjoittaja on lietolainen maanviljelijä ja kunnanvaltuutettu (kok).

Seppo Posio

Juhlavuottaan viettävä suomenhevosrotu sai koko maata käsittävän kantakirjan sata vuotta sitten keisarillisella asetuksella. Tästä ajankohdasta lasketaan rodun syntyneen.

Tätä ennen, lokakuun 20. päivänä vuonna 1894 kokoontui Turun VPK:n talolle piirieläinlääkäri Ludvig J. W. Fabritiuksen kutsusta hevosalaan vihkiytyneitä henkilöitä perustamaan Hevoskasvatusyhdistys Hipposta. Yhdistyksen tavoite oli luoda tyypillinen, kookas, vankkarakenteinen, vireäluontoinen ja hyväliikkeinen maatiaishevonen. Samana vuonna 1894 yhdistyksen perustaja ja sielu Ludvig Fabritius alkoi pitää Hippos-kantakirjaa.

Hevoskasvatusyhdistys Hippoksen perustamiskokouksessa lausuttiin siis suomenhevosrodun syntysanat. Yhdistyksen perustajien joukossa on henkilöitä Turusta, Kaarinasta, Liedosta, Raisiosta, Nousiaisista, Paraisilta, Loimaalta, Urjalasta, Humppilasta ja Laatokan rannalta Kurkijoelta. Sen aikainen yhteiskunta tarvitsi kipeästi parempaa ja luotettavampaa lihasvetovoimaa saloille ja vainioille, ja tietenkin ratsuja sekä juoksijahevosia kilpailuharrastuksiin. Tarvittiin sopivaa yleishevosta.

Tämän päivän suomenhevonen on edelleen yleishevonen ja se on mahdollista kirjata juoksija-, ratsu-, työ- ja pienhevoskantakirjaan. On jopa yksilöitä, jotka on kirjattu kolmeen eri kantakirjaan; tämä kuvastaa hyvin rodun yleishevosluonnetta.

Hevosalan ammattilaiset ovat kuitenkin huolissaan rodun tulevaisuudesta. Rotu on monipuolinen, mielenkiintoinen, valmennuksen suhteen aikaavievä, mutta luonteeltaan rehellinen ja luotettava. Se on myös määrätietoinen ja haluaa esittää oman mielensä suitsissa ollessaan.

Ravi-ihmiset ovat pelastaneet ainoan hevosrotumme, mutta tällä hetkellä ilmeikäs suomenhevonen on taantumassa raviradoilta. Työ-, pienhevos- ja ratsuhevosharrastajat ovat elvyttäneet rodun aallonpohjassa ollutta kantaa. Niinpä suomenhevosia on nyt jo lähes 20 000.

Kylmäverihevosia on muissakin maissa ja kilvan kaviouralla niillä ajetaan myös Ruotsissa ja Norjassa. Turun Hippos saa isännöidä kylmäverijuoksijoiden Pohjoismaiden mestaruuskisaa jälleen tänä vuonna Metsämäessä. Se on kunnia vuonna 1894 perustetulle yhdistykselle ja suomenhevoselle.

Tämän vuoden uutuutena on vastaava kisa viisivuotiaille kylmäverisille. Kajahtaako Porilaisten marssi maaliviivalla ja kansallislaulumme palkintojen jaossa?

Ainakin tällainen kilpailu omalta osaltaan nostaa kiinnostusta omaan alkuperäisrotuumme, jonka suonissa virtaa verta hakkapellittahevosesta aina talvi- ja jatkosodan kunnian kenttien sankarihevoseen.

Kirjoittaja on Turun Hippos ry:n hallituksen jäsen ja suomenhevoskasvattaja.