Hautausmaille ei sovi
autoilu eikä hölkkä

TS/Natalia Kopkina<br />Rauhaa hautausmaille, toivoo kirjoittaja.
TS/Natalia Kopkina
Rauhaa hautausmaille, toivoo kirjoittaja.

Kävin Turun hautausmaalla istuttamassa kanervia äitini haudalle torstai-iltana 27.9. Kerroin samalla perheen kuulumiset ja sanoin, että suru ja ikävä on kova, vielä vaan. Tulin varta vasten haudalle illalla, kun ajattelin, että silloin olisi hautausmaalla rauhallista.

Ei auttanut myöhäinen ajankohta, sillä taas joku huristeli autolla pitkin Koivukujaa ja kääntyi sitten puikkelehtimaan pitkin kapeita käytäviä kunnes löysi etsimänsä haudan.

Mielestäni Koivukujan portti olisi ollut kiinni, joten tuliko auto sitten Ylösnousemuskappelin portista, en tiedä. En voi sanoin kuvata, kuinka loukkaavana pidän autoilua, koirien ulkoiluttamista, rullaluistelua ja hölkkäporukoita hautojen lomassa. Erään hautausmaan työntekijän pöyräily hautojen päältä viime keväänä oli myös sisukaluja vääntävä kokemus.

Keitä ovat nämä ihmiset, jotka eivät halua kunnioittaa vainajia ja heitä tuskaisesti kaipaavia omaisia? Eivät hautausmaan kapeilla käytävillä ajelevat ainakaan liikuntaesteisiä ole olleet; ihan tervejalkaista väkeä autoista on noussut. Jos on kyse tiedon puutteesta, voisi hautausmaan isoimmille parkkipaikoille ripustaa opasteet: Kuinka käyttäytyä hautausmaalla.

Olisi tässä haastetta koulujen uskonnonopettajillekin. Jos yhden oppitunnin vuodessa puhuisi meidän jokaisen viimeisen leposijan kunnioittamisesta, kasvasi ehkä seuraavista sukupolvista huomaavaisempia ja kunnioittavampia toisiaan kohtaan, hautausmaallakin.

Minna Laveri