Kirjoittajavieras: Luovuus, osaaminen
ja suvaitsevaisuus

TS/Pasi Leino<br />Kalle Euro on Turun elinkeinojohtaja ja elinkeinokeskus TAD Centren johtaja.
TS/Pasi Leino
Kalle Euro on Turun elinkeinojohtaja ja elinkeinokeskus TAD Centren johtaja.

Kalle Euro

Kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa on 2000-luvun tutkimusten mukaan kysymys siitä, mitkä kaupunkiseudut kykenevät houkuttelemaan osaajia alueelleen. Menestystuotteet, palvelut ja innovaatiot syntyvät siellä, missä niitä on tekemässä luovimmat joukkueet.

Luovasta luokasta puhutaan paljon. Se käsitetään vielä melko heterogeenisena joukkona eri alojen ammattilaisia, joiden työssä yhteinen tekijä on uusien ajatusten viljeleminen. Luovuutta ja uudistamista pitää tehdä kaikessa työssä. Kysymys on virrassa paikallaan pysymisestä: maailma ympärillä liikkuu ja jos ei uudistu, menee taaksepäin. Ja jos haluaa edetä, on uudistuttava vähän enemmän.

Meriklusterimme on hyvä esimerkki siitä, että pitkätkin perinteet omaava toimiala voi uusiutumalla olla äärettömän kiinnostava. Se myös houkuttelee sijoittajia; Akerin myymät telakkaosakkeet ylimerkittiin hämmästyttävän nopeasti. Myös julkisella sektorilla uudistuminen on tarpeen. Paitsi veronmaksajien, myös meidän julkisen sektorin työntekijöiden etu on, että teemme töitä ajanmukaisin toimintavoin ja ajanmukaisilla välineillä.

Luovia yksilöitä tarvitaan luovan yhteisön syntymiseen. Me tiedämme jo, että seutukuntamme tarvitsee uusia tekijöitä uusien työpaikkojen täyttämiseen ja eläkkeelle siirtyvien jäljiltä tyhjeneville paikoille. Ja kaupunkiseutujen kilpailussa menestyäksemme on meidän saatava tänne sitä joukkoa, joiden ympärille syntyy uusia työpaikkoja.

Pohjoismaat sijoittuvat useimmilla innovatiivisuus- ja tehokkuusmittareilla maailman huipulle. Talous-kehityksemme on myös ollut pitkää hyvää.

Hyvä koulutustaso ja koko kansan mahdollisuus opiskella on yksi tärkeä elementti menestyksessä. Yhteiskuntamme ovat myös sosiaalisesti suhteellisen oikeudenmukaisia: täällä kykyjään pääsee käyttämään taustasta riippumatta.

Ongelmiakin on, esimerkiksi yrittäjyys ei ole enää Pohjoismaissa kovin suurta.

Seutukuntien tulevaa menestystä arvioitaessa, eli kykyä houkutella osaajia, pidetään tärkeänä, että alueella on osaamista, virikkeellisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Miltä Turun seudun kehitysnäkymät vaikuttavat?

Kolme tiedekorkeakoulua ja neljä ammattikorkeakoulua takaavat hyvän perustan osaamiselle. Tietyillä aloilla olemme kiistatta maailman huipulla. Sen sijaan tutkimus- ja kehityspanostus asukasta kohden on täällä vasta maan 5. sijalla. Tässä asiassa meillä on tehtävää.

Virikkeellisyys on Turun kokoiselle kaupunkiseudulle hyvällä tasolla. Kulttuuritarjontamme on laajaa ja varmasti kehittyy kulttuuripääkaupunkiutemme myötä erittäin hyvälle tasolle. Urheilutarjontaa, kaupunkikulttuuria, saaristoa ja merta, maaseudun rauhaa ja monenlaista muuta mielekästä tarjontaa löytyy, vaikkemme ole maailman suurkaupunkeja.

Suvaitsevaisuuden suhteen Suomi on itsetutkiskelun edessä: olemmeko me kyvykkäitä hyväksymään erilaisia ihmisiä tekemään töitä kanssamme? Kuuntelemmeko me ideoita, joita ei sanota Suomeksi? Saammeko me tänne muuttaneet ihmiset viihtymään ja jäämään rakentamaan yhteiskuntaa pidemmäksikin aikaa? Luovuuden ja seutukunnan menestyksen takia näihin kysymyksiin pitää kyetä vastaamaan myönteisesti.

Kirjoittaja on Turun elinkeinojohtaja ja elinkeinokeskus TAD Centren johtaja.