Kirjoittajavieras: Kolme suurta hallitukseen

TS/
TS/

Matti Paavola

Sanovat, että etujärjestöillä ei saisi olla liian voimakasta vaikutusvaltaa poliittisessa kentässä. Poliittisten puolueiden tulisi siis itsenäisesti hoitaa tehtävänsä nojaamatta liikaa etujärjestöihin. Näin eduskunta, jolla valtiosäännön mukaan on ylin valta, säilyttäisi kiistattomasti arvovaltansa. Yhteiseen hyvään pyrkivä kansanvalta kukoistaisi ja demokratia voisi hyvin.

Toiset taas ihailevat voimakkaita etujärjestöjä ja uskovat niiden kykyyn hoitaa yhteisiä asioita. Etujärjestöillä on kuitenkin suppeat intressit. Niillä ei tunnu olevan mahdollisuuksia yhteisen hyvän löytämiseen. Ne ovat parhaimmillaankin - tai pahimmillaan - vain itsekkäitä painostusjärjestöjä, joista joku on joskus pannut jopa eduskunnankin polvilleen. Äskettäin käydyissä eduskuntavaaleissa saimme maistaa erään voimakkaan korporaation mausteita. Jälkimakua maistellaan ehkäpä pitkäänkin.

Maapalloistuminen eli globalisaatio tarkoittaa erityisesti sitä, että meidän tulee ottaa huomioon asiat koko maapallon näkökulmasta. Emme voi pelkästään surkutella asioiden heikkoa hoitoa ja köyhyyttä jossakin toisella puolella maapalloa. Meidän on pyrittävä tasaamaan hyvinvointia maapallon laajuisesti eli globaalisti. Tämä lienee inhimillisesti ja eettisesti katsoen oikea näkökulma.

Maapallon ilmaston muuttuminen lämpimämmäksi on globaali kysymys. Tätä ihmisten aiheuttamaa kehitystä on pontevasti vastustettava, vaikkakin vastustaminen tulee vaatimaan ihmiskunnalta paljon. Erityisesti liikenteen, teollisuuden ja asumisen aiheuttamia päästöjä on rajoitettava voimakkaasti.

Globalisaation ansiosta työpaikat pakenevat Suomesta halvemman työvoiman maihin. Nykyisellä menolla työttömien määrä Suomessa on ilmeisesti pulma vielä pitkään. Sitä ei tempuilla eikä työssä olevien palkankorotuksilla paranneta. Ay-liikkeen pitäisi laajentaa näkökulmaansa globaalisemmaksi ja solidaarisemmaksi.

Hyvinvoinnin tasaaminen ja päästöjen rajoittaminen tarkoittavat ennen kaikkea sitä, että paremmassa asemassa olevien on luovuttava joistakin saavutetuista eduista. Tiedemiehet sanovat, että elintason jatkuvaa kohoamista länsimaisen kulttuurin piirissä ei ole pelkästään rajoitettava vaan elintasoa on mitä ilmeisimmin ryhdyttävä lähivuosien aikana madaltamaan. Vain näin pystymme pelastamaan maapallon ja ihmiskunnan. Itsekkyyteen taipuvaisilla etujärjestöillä on todennäköisesti vaikeuksia sopeutua tähän ajatukseen.

Ihmiskunnalla ja erityisesti sen johtajilla on suuria ja vaikeita tehtäviä edessään. Myös Suomen tulevalla hallituksella on vaikeita tehtäviä lähivuosien aikana. Pitäisikö peräti perustaa globalisaatioon liittyviä asioita hoitavan ministerin virka? Vai sopiiko tämä tehtävä pääministerille?

Toisaalta herää vakava kysymys. Eivätkö edessä olevat suuret tehtävät edellyttäisi kolmen suurimman puolueen yhteishallitusta? Näin tulisivat myös tärkeimpien etujärjestöjen näkökulmat kohtuullisesti edustetuiksi hallituksessa. Tässä tilanteessa valtakunnan etu edellyttää opposition supistamista mahdollisimman pieneksi. Yhteinen hyvä on nyt löydettävä.

Kirjoittaja on Turun kaupungin terveystoimen eläkkeellä oleva hallintopäällikkö.