Tapani-laatat jo taakse
jäänyttä elämää

Insinööri Pekka Niemi kommentoi mielipidesivulla kirjoitustani Tapani-laatoista ja niiden käyttötavasta. Tapani-laattaa ammattimaisesti rakentamassa olleita ei enää liene kertomassa rakentamisesta: Viimeinen suuri rakennusprojekti tästä materiaalista oli Aallon ns. Standardivuokratalo Läntisellä Pitkälläkadulla (1929), ja Rautabetoni-valimo lopetti toimintansa 1930-luvun puolivälissä. Sen sijaan patentti- ja rekisterihallitus säilyttää yhä Tapani-laatan patenttipiirroksia, ja mainitun Jari Kankaanpään pro gradu-työ Turun yliopiston historian laitokselta toisi myös lisävalaistusta asiaan. As. Oy Puutarhakatu 7:n arkistossa on myös alkuperäinen työselostus, ja se löytyy Turun maakunta-arkistosta.

Laattojen väliset betonikannakset todella lyötiin poikki kylmäsiltojen katkaisemiseksi. Harkkoja muurattaessa syntyi seinän kumpaankin sisäpintaan myös pienemmät, pystysuuntaiset ontelot joihin valettiin jäykistysraudat. Seinien yläosaan ja välipohjien kohdalle tuli lisäksi betonivalu. Välipohjiin käytettävät betoniharkot olivat luonnollisesti rakenteeltaan erilaisia kuin seiniin käytettävät, mutta Tapani-laatan nimellä ne oli patentoitu yhtä kaikki. Elementti-nimityskään ei oikein istu yhden miehen käsiteltävissä olevaan Tapani-tiileen, eihän nykyisiä Leca-harkkojakaan elementeiksi kutsuta.

Tapani-laatan kaltainen rakennustapa on jo alan ammattilaisille tyystin tuntematon asia, varsinkin kun se jäi vain suhteellisen lyhytaikaiseksi kokeiluksi. Viipurissa samanlaista ratkaisua käytettiin Pyramid-tiilen nimellä, ja näitä taloja on myös yhä jäljellä. Turun seudulla laatasta rakennettiin, kuten Niemi itsekin toteaa, mm. omakotitalojen sokkeleita. Myös maatalousrakennuksia ja autotalleja ym. pienempiä rakennuksia on tehty Tapani-laatasta. Kuralan Kylämäen vesisäiliö mainittakoon yhtenä esimerkkinä tiilen monipuolisista käyttötavoista.

Paradoksaalista on se että unohtuneet rakennustavat ovat nykyään tutumpia historiantutkijoille kuin rakennusalan ammattilaisille. Mutta ehkä tiedon myötä myös vanhojen rakennusten arvostus kasvaa, vaikka Turussa usko siihen välillä hiipuukin.

Terhi Kivistö

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.