Demilitarisointi ei merkitse taistelua
Ahvenanmaan ja Suomen välillä

TS/Arto Takala<br />Ruotsin kuljetuskone nouti osan Nordic Peace 2003 -harjoituksiin osallistuneista ruotsalaissotilaista. Ahvenanmaan kiertämisvaatimuksissa on kirjoittajan mukaan kyse ennen kaikkea sopimusten noudattamissesta.
TS/Arto Takala
Ruotsin kuljetuskone nouti osan Nordic Peace 2003 -harjoituksiin osallistuneista ruotsalaissotilaista. Ahvenanmaan kiertämisvaatimuksissa on kirjoittajan mukaan kyse ennen kaikkea sopimusten noudattamissesta.

Norjalaisten sotilashelikoptereiden ja Ruotsin armeijalle kuuluvan henkilökunnan ja varustuksen kuljettaminen demilitarisoidun ja neutralisoidun Ahvenanmaan alueen kautta Nordic Peace 2003 harjoitukseen Säkylään on herättänyt keskustelua, jonka lähtökohta on osittain virheellinen.

Kysymys ei ole itsehallinnon ja valtiovallan välisistä suhteista eikä myöskään kritiikistä, jota Ahvenanmaa olisi kohdistanut Suomen puolustusvoimiin. Kysymys on ainoastaan siitä, miten erästä maailman vanhimmista voimassa olevista sotilaallisista sopimuksista noudatetaan. Siitä, miten Suomi, Ruotsi ja Norja hoitavat puolustusyhteistyötään suhteessa kansainväliseen oikeuteen ja solmittuihin sopimuksiin.

Ahvenanmaan demilitarisointi on peräisin Pariisin rauhasta vuodelta 1856, jolloin Venäjä sitoutui poistamaan joukkonsa ja sotilaalliset varustuksensa Ahvenanmaan saarilta. Kansainliitto uusi tämän demilitarisointisopimuksen vuonna 1921 Genevessä, jolloin päätettiin, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle. Genevessä päätettiin myös, että täydellisen demilitarisoinnin lisäksi Ahvenanmaa pysyisi puolueettomana kansainvälisissä konflikteissa.

Suomi oli kansainväliselle yhteisölle vastuussa siitä, että näitä sopimuksia noudatettaisiin. Suomella ei ole eikä ole milloinkaan ollut syytä yrittää vähentää sopimuksen merkitystä tai olla sitä noudattamatta.

Talvisodan jälkeen solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välille samansisältöinen Ahvenanmaata koskeva demilitarisointisopimus. Tämä sopimus uusittiin sodan päätyttyä ja se siirtyi sellaisenaan Venäjälle Neuvostoliiton hajottua. Suomen EU:n liittymissopimuksessa viitataan myös sopimuksen edelleen jatkuviin oikeudellisiin vaikutuksiin.

Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralisointia koskevassa sopimuksessa todetaan, että mitkään sotilaalliset maa-, meri- tai ilmavoimat eivät saa tunkeutua maakunnan alueelle. Ahvenanmaalle ei saa sijoittaa mitään sotilaallista varustusta eikä siellä saa säilyttää sodankäyntiin liittyvää materiaalia. Suomella on lupa valvontatehtävien yhteydessä poiketa aika ajoin alueelle kevyillä sota-aluksilla ja suorittaa sen ilmatilassa valvontalentoja.

Nordic Peace 2003 harjoituksen yhteydessä syntynyttä tilannetta on arvioitava demilitarisointisopimuksen sisällön pohjalta - ja vain siltä. On erittäin tyydyttävää, että ulkoasianministeri ja ulkoasianministeriö, jotka ovat oikeat instanssit arvioimaan Suomen kansainvälisiä velvoitteita, perehtyvät nyt huolellisesti tapahtuneeseen. Sen jälkeen on varmistettava muiden sopimusvaltioiden kanssa, ettei epäselvyyksiä pääse vastedes esiintymään sopimuksen selkeästä sisällöstä. Sillä, että tähän mennessä joissakin tapauksissa on mahdollisesti toimittu virheellisesti, ei ole tässä yhteydessä merkitystä.
Roger Jansson
Kansanedustaja
Ahvenanmaa