Miksei moottoritietä avata liikenteelle?

Tämän aivan aiheellisen kysymyksen nimimerkki "Hölmöläisten valtakunta" esittää TS:ssa 24.9. ja ihmettelee, ettei Turkua ole kytketty moottoritieyhteydellä edes Helsinkiin.

Nimimerkki ottaa esimerkiksi Lahden moottoritien. Se on hyvä esimerkki. Toteutus ei ole niinkään kiinni siitä, onko toimija yksityinen vai valtion liikelaitos, vaan ensisijaisesti rahoituksesta. Lahdentien kokemuksien perusteella myönnetään valtion budjetissa nykyisin kaikille isoille tiehankkeille kerralla kokonaisrahoitus, joka turvaa hankkeen toteuttamisen optimiajassa. Lisäksi aikatauluja voidaan vielä nopeuttaa urakoitsijalle maksettavilla bonuksilla, jotka perustuvat liikenteelle syntyvään hyötyyn, niin kuin Lahdentien tapauksessa, tai tienpitäjän, Tiehallinnon säästöihin.

Paimio-Muurla moottoritie on viimeinen iso tiehanke, joka on valtion budjetissa rahoitettu ns. kehittämismomentilta. Hankkeelle on myönnetty rahoitus vain vuodeksi kerrallaan ja rakennustöitä on voitu tehdä ainoastaan rahoituksen mahdollistamalla vauhdilla. Niinpä vuonna 2000 Paimio-Muurla moottoritien rahoitusta leikattiin valtion budjettikäsittelyssä tuntuvasti, jotta lähempänä valmistumista olevia muita hankkeita voitiin nopeuttaa ja samalla siirrettiin Paimio-Muurla moottoritien valmis tumista vuodella.

Myös Paimio-Muurla moottoritien käynnistämistä viivästyttivät valitusten käsittelyt Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa. Rakennustyöt alkoivat keväällä 1997 Paimiossa, jossa oli ainoa lainvoimainen tiepäätös olemassa. Viimeiset lainvoimaiset päätökset saatiin Halikosta tammikuussa 1999, kaksi vuotta aloituksen jälkeen, niiltä alueilta, joihin tehokkaan toteutuksen kannalta olisi pitänyt ensimmäisenä kuokka iskeä maahan.

Pohjaolosuhteiltaan hankalan 35 km pitkän moottoritien rakentaminen on kestänyt 6,5 vuotta. Tehokas toteutusaika olisi ollut 4,5 vuotta, jos hallinnolliset päätökset ja rahoitus olisivat olleet kunnossa. Lisäksi moottoritien sijainti jopa 6 km nykyisen vt1:n pohjoispuolella ja harvat poikittaisyhteydet ovat tehneet mahdottomaksi ottaa tietä vaiheittain liikenteelle, niin kuin esimerkiksi Paimio-Turku moottoritieosuudella tehtiin.

Miksi Paimio-Muurla moottoritietä ei sitten avata? Moottoritiellä on ollut sekä Paimion että Muurlan päässä ensimmäiset päällystekerrokset jo kaksi vuotta, jotta tälle viimeiselle vuodelle ei jäisi kohtuuttomia päällystysmääriä ja toisaalta, jotta tehdyt tierakenteet ovat pysyneet kunnossa työmaaliikenteen alla. Mutta moottoritie ei ole valmis. 35 km:n matkalla, näkymättömissä, metsien peitossa on vielä paljon tekemätöntä työtä: mm. päällystyksiä, tiemerkintöjä, kaiteita, riista-aitoja, liikenteenohjauslaitteita, luiskien viimeistelyjä ja vihertöitä. Lisäksi ovat käynnissä varsin laajat järjestelyt nykyisen Turku-Paimio moottoritien liittämiseksi uuteen moottoritiehen. Edellä lueteltuja töitä ei voi moottoritiellä liikenteen joukossa tehdä, jotta uusi moottoritie olisi turvallinen. Jäljellä oleva vajaa kaksi kuukautta tarvitaan tiiviisti töiden loppuun saattamiseen ja vielä pitää toivoa säidenkin suosivan.

Rullaluistelutapahtuman aikana oli moottoritiestä päällystettynä ainoastaan toisella ajoradalla ja yhdellä ajokaistalla ensimmäinen päällystyskerros. Järjestetyt luvalliset tapahtumat eivät ole pitkittäneet moottoritien valmistumista. Niillä on osaltaan vähennetty työn tekoa haittaavaa luvatonta kulkemista.

Moottoritien viivästyessä on menetetty sen mukana tulevia turvallisuushyötyjä, mihin nimimerkki on perustellusti viitannut. Tie avataan liikenteelle koko pituudeltaan 17.11.2003 heti rakennustöiden valmistuttua. Toivomme kaikilta E18-tien käyttäjiltä vielä malttia ja toivotamme turvallisia ajokilometrejä syksyn pimeillä.

Matti Vehviläinen Projektijohtaja
Tiehallinto

Tapio Jussila Projektipäällikkö
Tieliikelaitos