Yhteistyöllä kaikki kaupunkilaiset liikkumaan

TS/Jonny Holmén<br />Kunnallinen liikuntatoimi ja urheiluseurat eivät ole toistensa kilpailijoita. Tarkoitus on järjestää sopivia liikuntapalveluja lähelle asukkaita, todetaan kirjoituksessa.
TS/Jonny Holmén
Kunnallinen liikuntatoimi ja urheiluseurat eivät ole toistensa kilpailijoita. Tarkoitus on järjestää sopivia liikuntapalveluja lähelle asukkaita, todetaan kirjoituksessa.

Turun kaupungin liikuntavirasto haluaa oikaista Valtteri Mikkolan kirjoituksessa (TS 21.9.) olleita väärinkäsityksiä ja virheitä.

Kunnallinen liikuntatoiminta ja urheiluseurat eivät ole toistensa kilpailijoita. Kunnallisen liikuntatoiminnan tehtävänä on huolehtia, että kaikilla asukkailla on ikään, terveydentilaan ja kuntoon katsomatta sopivia liikuntapalveluja oman kotinsa lähellä. Näitä palveluja liikuntatoimi pyrkii luomaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Urheiluseurat ovat tässä työssä keskeinen yhteistyökumppani.

Henkilöstöresurssienkin näkökulmasta Mikkolan huoli on turha. Liikuntatoimen yhdeksän alueliikunnanohjaajaa eivät kykene omimaan urheiluseurojen tehtäväkenttää. He suunnittelevat ja järjestävät yhteistyössä urheiluseurojen kanssa alueellisia liikuntapalveluja sekä vastaavat jonkin kohderyhmän (lapset, nuoret, työikäiset, eläkeläiset, erityisryhmät, maahanmuuttajat, ruotsinkieliset) liikunta-asioiden edistämisestä koko kaupungissa. Heidän tehtäviinsä kuuluu vain joitakin erityisryhmille räätälöityjä ohjauspalveluja, joita urheiluseurat eivät tarjoa. Sen sijaan aktiiviliikkujien liikuttamisesta liikuntatoimen ei ole tarvinnut kantaa murhetta, heistä urheiluseurat ovat pitäneet kiitettävästi huolta.

Liikuntalain mukaan kunnan erityisenä tehtävänä on huolehtia terveyttä edistävän liikunnan kehittämisestä. Turussa tämä työ aloitettiin Turku liikkeelle 1994-2000 -projektin aikana, jolloin myös kaikki yhdeksän alueliikunnanohjaajaa palkattiin.

Alueliikunnanohjaajia ei pidä sekoittaa esim. työväenopistossa kurssin käyneisiin ns. lähiliikuttajiin, jotka vapaaehtoisesti ja ilman mitään korvausta ohjaavat esimerkiksi sauvakävelyä kotiensa lähellä.

Turku liikkeelle -projekti on saanut positiivista palautetta niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin, ja projektin toimintamallia on alettu soveltaa muualla. Esimerkkeinä toimivasta liikuntatoimen ja urheiluseurojen yhteistyöstä ovat mm. keski-ikäisten miesten Hikinen tusina, naisten Leidit liikkeellä ja nuorten Poweraction-toiminta.

Tavoitteenamme on saada urheiluseurat yhä enemmän innostumaan kansanterveydellisesti tärkeiden väestöryhmien liikuttamisesta. Lasten liikunnan ihmemaat Kupittaalla, Lausteella ja Moisiossa sekä alueelliset kuntosalit Jäkärlässä ja Pansiossa ovat tästä yhteistyöstä loistavia esimerkkejä ja myös malleja keinoista, joilla urheiluseurat voivat kartuttaa talouttaan.

Kirjoituksessa kritisoitiin myös lähiliikuntaa, joka toisin kuin Mikkola kuvailee, ei ole järjestettyä liikuntaa, vaan liikunta- ja ulkoilupaikkojen kehittämistä asuinalueella ja lähellä ihmisiä.

Lähiliikunta on valittu Turun liikuntatoimen keskeiseksi tehtäväalueeksi. Erityisen tärkeiksi on katsottu lasten ja nuorten liikuntaolosuhteiden kehittäminen lähellä kotia sekä aikuisten arkiliikunta- ja liikunnanmahdollisuuksien edistäminen.

Ensimmäinen toteutettavista on Pansion kisapuiston lähiliikuntahanke. Se sai 57 000 euron valtion-avustuksen, joka kattaa lähes 30 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Vastaavien hankkeiden suunnittelu jatkuu eri puolella kaupunkia yhteistyössä asukkaiden kanssa. Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen ei vie mitään seuroilta pois, vaan päinvastoin rikastuttaa ja tuo oman lisäarvonsa kaikelle liikunnalle.

Muistettava on myös se, että tutkimusten mukaan (mm. Näin Turku liikkuu -2000) aikuisista 90 ja lapsista 66 prosenttia harrastaa liikuntaa omaehtoisesti yksin. Seuratoiminnan piirissä liikuntaa harrastaa aikuisista noin 18 ja lapsista 55 prosenttia. Suhteellisen pienten määrärahojen turvin toimiva liikuntatoimi onkin suuren haasteen edessä, jotta se kykenee tarjoamaan olosuhteet niin organisoidusti kuin omaehtoisesti liikkuville.

Kirjoituksesta saattoi saada myös väärinkäsityksen liikuntatoimen taloudesta. Vuoden 2002 tilinpäätöksen mukaan saavutimme erinomaisen tuloksen, eikä sitä tarvinnut paikata urheiluseuramaksuilla.

Liikuntatoimen arvostus urheiluseuratyötä kohtaan näkyy Turussa esim. niin, että maksamme vertailukaupunkeihin nähden suurimpia urheiluseura-avustuksia asukasta kohden laskettuna sekä myös niin, että lapset ja nuoret saavat käyttää maksutta kaupungin liikuntatiloja ja aikuistenkin maksut ovat varsin kohtuullisia (5-15 euroa/t).
Minna Lainio
Liikuntatoimintaosaston päällikkö
2Anu Oittinen
Liikunnansuunnittelija
Turun kaupungin liikuntavirasto