Ystävyys, häviävä luonnonvara?

Lasten, nuorten ja meidän aikuistenkin ympärillä on jatkuvaa hulinaa, hälinää ja monenlaista kiirettä. Varhaisnuoria, jopa lapsia hoputetaan aikuisuuden alueelle kuuluviin ihmissuhteisiin ja käyttäytymismalleihin.

Esimerkiksi tänä päivänä taidetaan puhua varsin vähän tyttöjen-poikien ja aikuisuudessa naisten-miesten välisestä ihan tavallisesta, rauhallisesta ystävyydestä.

Tällainen ystävyys voi perustua "samanhenkisyydelle", elämänarvoille, elämänkokemuksille, harrastuksille, työlle. Ystävyys voi kehittyä nopeasti tai hitaasti ja parhaimmillaan se voi kestää vuosikymmeniä. Eri sukupuolta olevien ihmisten aito ystävyys voi rikastuttaa ja monipuolistaa ajatus- ja kokemusmaailmaa aivan eri tavalla kuin lyhytaikaiset hetken huumaan perustuvat suhteet.

Sääli jos aidot, rauhalliset ystävyyssuhteet ovat todella katoamassa. Ehkä niitä löytyy paljonkin, mutta ne eivät taida olla "julkisuushakuisia".
Tuulikki Salokangas
Lastenpsykiatri, eläkk.