Terveys- ja ympäristöriskit selvitetään
ennen valmisteiden pääsyä markkinoille

Kai Aulio
Kai Aulio

Toimittaja Harri Kavén käsitteli artikkelissaan (TS 31.8.) torjunta-aineiden vaikutuksia Suomen oloissa. Hän esitti näkemyksen siitä, että asiaa ei tutkita tarpeeksi Suomen oloissa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhtyy osittain tähän huoleen, mutta haluaa tuoda esiin muutamia tarkennuksia ja selvennyksiä aiheen käsittelyyn.

Artikkelista välittyi kuva siitä, ettei alan tutkimusta ole ja ettei sitä tehtäisi SYKEssä. SYKEn kemikaaliyksikkö vastaa torjunta-aineiden ennakkotarkastuksessa ympäristöriskien arvioimisesta. Torjunta-aineen hyväksymiseen liittyvässä ennakkotarkastuksessa aineiden käyttäytymistä ja vaikutuksia ei tutkita säännönmukaisesti Suomen ympäristössä.

Torjunta-aineiden terveys- ja ympäristöriskit, käyttökelpoisuus ja tehokkuus arvioidaan kuitenkin perusteellisesti ennen valmisteiden pääsyä markkinoille.

Artikkelin mukaisesti yksittäisten torjunta-ainevalmisteiden tutkiminen ei kuulu SYKEn tehtäviin, vaan rekisteröinnin hakijan velvollisuus on toimittaa ympäristö- ja terveysriskien arvioinnissa tarvittavat tiedot.

SYKEssä tehdään kuitenkin muuta torjunta-aineisiin liittyvää tutkimustyötä sekä riskinarviointia palvelevaa kehitystyötä. SYKEssä tutkitaan esimerkiksi pohjoisten olojen vaikutusta kemikaalien myrkyllisyyteen ja hormonaalisiin vaikutuksiin, tehdään torjunta-aineiden esiintymisen seurantaa sekä kehitetään mallintamismenetelmiä pohjavesiriskien arvioimiseksi.

SYKE pitääkin näitä tutkimuksia erittäin tarpeellisina. Koska torjunta-aineet levitetään suoraan ympäristöön, rekisteröinnin hakijalta edellytetään varsin laajaa tutkimusaineistoa hyväksymislupaa hakiessa. Valmisteen käyttötarkoituksesta ja sen ominaisuuksista riippuen aineisto sisältää mm. tiedot aineiden käyttäytymisestä maassa ja vedessä, kulkeutumisesta maaperässä ja vaikutuksista useille eliölajeille.

EU:n lainsäädäntö edellyttää, että tutkimukset on tehty kansainvälisten testiohjeiden mukaisesti ja hyvää laboratoriokäytäntöä noudattaen. Hitaasti hajoavista aineista voidaan edellyttää tutkimuksia suomalaisissa kenttäolosuhteissa.

Riskinarvioinnissa noudatetaan EU:ssa sovittuja tieteellisesti perusteltuja arviointiohjeita ja hyväksyttävyydelle asetettuja kriteereitä. Tukena käytetään myös muita kuin hakijan toimittamia tutkimustuloksia. Koska osa tutkimuksista on tehty laboratoriossa yhdellä lajilla tai niihin sisältyy muita epävarmuustekijöitä, riskinarvioinnissa käytetään turvakertoimia.

Haittojen ehkäisemiseksi valmisteiden käytölle asetetaan myös rajoituksia. Torjunta-aineita tai niiden hajoamistuotteita ei saisi joutua pohjavesiin ja siksi kulkeutuvien valmisteiden käyttöä on rajoitettu pohjavesialueilla.

Valmisteita, joilla tiedetään olevan muun muassa haitallisia vaikutuksia pohjaveteen, ei hyväksytä.

Suomessa tunnetaan toistaiseksi vain muutamia torjunta-aineiden aiheuttamia pohjaveden pilaantumistapauksia. Torjunta-aineiden pitoisuuksia pohjavedestä ei Suomessa kuitenkaan säännöllisesti tutkita. Jotkut vastuuntuntoiset vesilaitokset ovat sisällyttäneet omaan raakavesiseurantaansa myös torjunta-aineiden määrityksiä.

SYKEn koordinoimassa yhteistyöhankkeessa kartoitettiin kesän aikana torjunta-aineita pohjavedenottamoiden raakavedestä ensimmäisellä Salpausselällä.

Se on yksi Suomen merkittävimmistä pohjavesivarastoista ja sillä sijaitsee useita vedenottamoja. Alueelle on keskittynyt myös runsaasti pohjavedelle riskiä aiheuttavaa toimintaa kuten maa- ja metsätaloutta, kaupunkikeskuksia sekä teitä ja rautateitä. Kolmivuotisen hankkeen väliraportti julkaistaan tammikuussa 2004.
Kaija Kallio-Mannila, kemikaaliyksikkö
Riitta Silvo, kemikaaliyksikkö
Juhani Gustafsson, vesivarayksikkö
Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskuksessa arvioidaan torjunta-aineiden terveys- ja ympäristöriskit, käyttökelpoisuus ja tehokkuus perusteellisesti ennen valmisteiden pääsyä markkinoille, toteavat kirjoittajat.