Puheet tulevasta työvoimavajeesta
tuulesta temmattuja

TS/Jori Liimatainen<br />Lisätyövoiman tarpeelle nykyisellä talouspolitiikalla ja pääoman ulosvirtauksella tuskin on perusteita, sanoo kirjoittaja.
TS/Jori Liimatainen
Lisätyövoiman tarpeelle nykyisellä talouspolitiikalla ja pääoman ulosvirtauksella tuskin on perusteita, sanoo kirjoittaja.

Monet kansalaiset ovat kyselleet ja ihmetelleet eri yhteyksissä, miksi niin voimallisesti puhutaan uhkaavasta työvoimapulasta eli kuka tekee työt v. 2015 jne. Näitä puheita saimme kuulla muun muassa Turun messujen työnpäivätapahtumassa.

Mitä tulee edessä olevaan 10 vuoden jaksoon, niin kaikki pätevät tutkimustiedot kertovat, että käyttäen nykyistä työllisyysasteprosenttia työvoiman supistuminen on vain satatuhatta päätä. Työttömistä riittää täyttämään tuo vaje, ja kuvitelmat, että lisätyövoiman tarve tällä talouspolitiikalla ja pääoman ulosvirtauksella kasvaisi, ovat perusteettomat.    Kun otetaan huomioon, että työttömiä ei tällä hetkellä ole tilastokeskuksen 200 000, eikä työministeriön 300 000, vaan lähempänä puolta miljoonaa, ei näytä siltä, että työttömyyteen tulisi edes oleellista helpotusta. Hurjimmat työttömyysluvut muuten ynnäsi Kauppalehti heinäkuussa1993, jolloin lehti päätyi lukuun 760 000, mikä ei tarkoittanut työvoimareserviä.

Miksi siis tässä tilanteessa puhutaan koko ajan eläkeiän nostamisesta, vaikka tarve on uusista työpaikoista? Onhan asia niin, että eläkeikää lähestyvien pitäisi tehdä päinvastoin tilaa nuorille, joitten on perustettava perhe ja hankittava asunto, maksettava opintolainat, opittava ammattitaito oikeassa iässä jne.

Varsin hämäävää ja vilpillistä on kertoa, että kymmenessä vuodessa jopa 700 000 ihmistä siirtyy eläkkeelle, kun pitäisi tiedottaa oikean kuvan saamiseksi, että lähitulevaisuudessa suurien ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle, eläkkeelle siirtyy 60 000 enemmän kuin mitä muuten tapahtuisi.

Viime aikoina on otettu tehokeinoksi mukaan myös nuorten opiskelun lyhentäminen auttamaan väitettyä työvoimapulaa. Ikäluokassa 15-24 -vuotiaat on muuten työelämän ulkopuolella nyt 70 000 nuorta enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Tuo määrä lähes korvaa em. työvoiman määrän supistumisen.

Järjellinen selitys poliitikkojen käsittämättömille puheille löytyy, ja se on seuraava: Eritoten työeläkeyhtiöiden omistajat ovat jo muutaman vuoden ajan vaatineet eläkeiän nostoa. Perusteluissaan he menevät sekä oman toimialansa että asiantuntemuksensa ulkopuolelle.

Todellisuudessa motiivi ei voi olla muu kuin se, että he eivät suostu käyttämään kertyneitä eläkerahastoja puskureina ikäluokkien koon vaihdellessa. Yksinkertainen laskutoimitus ja väestöpyramidi riittää kertomaan, että nykyinen noin 40 miljardin euron rahasto riittää hoitamaan suurten ikäluokkien hyppäyksen.

On tietysti otettava huomioon, että rahastoilla ylläpidetään myös investointitoimintaa, tosin neljäsosa on sijoitettu ulos. Tärkeää on kuitenkin huomata se, että tällä hetkellä rahastoituu maksuista noin kolmasosa. Näyttää siltä, että politiikan toimijat hoitavat varsin pienen ryhmän etua, mutta äänestyttävät itseään demokraatteina. Vastaavasti he eivät mainitse ollenkaan meitä reuna-alueella eläviä vaivaavasta pääomapaosta, joka on aiheuttanut kansantaloutemme raunioitumisen ja puoli miljoonaa työtöntä, ruuhka-Suomen rajan pudottua Itämereen.

Pääomapaon vaarallisuudesta varoittivat talousasiantuntijat ensi kerran vuonna 1991. Tuolla yhteisin ponnistuksin aikaansaadulla pääomapanoksella on työllistetty ulos noin neljäsataatuhatta työntekijää. Suomeen suuntautunut pääomavirta on edelliseen nähden varsin vaatimaton.
Kauko Aronkytö
Rakennusinsinööri emeritus
Raisio