Mirja Hovirinta: Puurolla terveeksi

Paljon näkee kun vanhaksi elää. Tämän sai kokea turkulainen iäkäs pariskunta hakiessaan apua terveysongelmiinsa. Kuvitelma yhteiskuntamme joustavista terveyspalveluista sai kyytiä.

Vuosia oli eletty yhdessä, molemmat olivat jo ylittäneet kahdeksankymmenen rajapyykin. Omakotitalo oli pidetty kunnossa ja terveyttä oli riittänyt. Kunnes syksyisenä sunnuntai aamuna vanha aviomies ei päässytkään sängystä ylös. Jalat eivät kantaneet. Päässä huippasi. Oli paha olo.

Mikäs siinä soitettiin tyttärelle, joka tilasi ambulanssin. Odoteltiin. Ja odotellessa vanha puoliso kampesi kumppaninsa istumaan, auttoi sairastuneelle puhtaat vaatteet ylle. Kun sairasautoa ei kuulunut soitettiin jo hätääntyneenä uudestaan, että missä viipyvät. Täällä istutaan ja odotellaan. Vastaus kuului, että jos jo on istumaan päästy, ei siinä enää ambulanssia tarvita, tämä ei ole mikään taksipalvelu.

Sairasauto kuitenkin tuli ja vei pariskunnan terveyskeskuksen päivystykseen. Siellä piti oikein konkreettisesti antaa kaatumisnäytös lääkärille, kun muuten ei uskottu, etteivät jalat toimi. Kotiin passitettiin. Koska vasta omalääkäri voi antaa lähetteen eteenpäin. Kuulemma.

Yö meni miten kuten. Valvottiin yhdessä. Voivoteltiin. Ja seuraavana arkipäivänä mentiin yhdessä taksimiehen avustamana invataksilla sille omalääkärille. Ensimmäistä kertaa. Päivystävä lääkäri oli sentään pari kertaa aiemmin tavattu.

Vieläkään tällä kahden päivän kuljetushoidolla eivät vanhan miehet jalat olleet tullet kuntoon. Omalääkäri tarjosi avuksi kotiapua. Jos joku avustaisi ruoanlaitossa. Siis jospa puuronkeitto parantaisi aviomiehen huonoiksi käyneet jalat.

Nyt puuttui asiaan jo mukana oleva tomera tytärkin. Tarvitaan hoitopaikka. Täytyy tutkia. Ties vaikka vielä olisi lääkkeitä tähänkin tautiin. Pitääkö tässä lähteä Tyksistä apua hakemaan. Molemmat ikäihmiset jo itkivät. Lopulta tarvittiin yksi puhelinsoitto. Sisätautisairaalasta löytyi paikka. Eikä se ollut sairaalan ainoa tyhjä vuode.

Vuodeosastolla saatiin ystävällinen vastaanotto. Ammattitaitoinen hoitaja osasi työnsä. Seuraavien päivien aikana selvitettiin jopa syitä huonoon kuntoon, ja se oli muukin kuin pelkkä ikä. Lääkitystä on tarkisteltu. Kotiin pääsyäkin jo odotellaan.

Eli varsinainen selviytymisseikkailu on oikean hoitopaikan löytyminen turkulaiselle sotaveteraanille. Ilman pontevaa sukulaisten asiaan puuttumista näin hyvään lopputulokseen tuskin olisi päästy. Kuinkahan monen vanhuksen terveysongelmia hoidetaan kotiavustajan (jotka kaikella kunnioituksella tekevät tosi tärkeää työtä) antamalla kaurapuurohoidolla.
Kirjoittaja on tehyläisten ja superilaisten pääluottamusmies Tyksissä.